Fofan

Fofan
yleistä tietoa
Koko nimi Elia Rogerio de Sousa Pinto
on syntynyt 10. maaliskuuta 1970( 10.3.1970 ) (52-vuotias)
Kansalaisuus
Kasvu 173 cm
Paino 63 kg
asema sideaine
Seuraura [*1]
1985-1994 San Cayetano
1994-1995 Tiete
1995-1996 Transmontano
1996-1999 Uniban
1999-2003 Minas
2003-2004 Paraná
2004-2007 Sirio
2007-2008 Murcia 2005
2008-2010 San Cayetano
2010-2011 Fenerbahce
2012-2015 Rio de Janeiro
Maajoukkue [*2]
1991-2008 Brasilia
Kansainväliset mitalit
Lentopallo
olympialaiset
Pronssi Atlanta 1996
Pronssi Sydney 2000
Kulta Peking 2008
Maailmanmestaruus
Hopea Brasilia 1994
Hopea Japani 2006
Etelä-Amerikan mestaruuskilpailut
Kulta São Paulo 1991
Hopea Cusco 1993
Kulta Porto Alegre 1995
Kulta Lima 1997
Kulta Valencia 1999
Kulta Rio de Janeiro 2003
Kulta Santiago 2007
Grand Prix
Kulta Shanghai 1994
Hopea Shanghai 1995
Kulta Shanghai 1996
Kulta Hong Kong 1998
Hopea Yuxi 1999
Pronssi Manila 2000
Kulta Reggio di Calabria 2004
Kulta Reggio Calabria 2006
Kulta Yokohama 2008
maailmancup
Hopea Japani 1995
Pronssi Japani 1999
Hopea Japani 2003
Hopea Japani 2007
Maailmanmestarien Cup
Pronssi Japani 1997
Kulta Japani 2005
  1. Ammattiseuran otteluiden määrä (pisteet) otetaan huomioon vain eri kansallisten mestaruussarjojen osalta.
  2. Maajoukkueen otteluiden määrä (saadut pisteet) virallisissa otteluissa.
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Fofan , koko nimi Elia Rogerio de Souza Pinto ( port. Hélia Rogério de Souza Pinto - Fofão , syntynyt 10. maaliskuuta 1970 Sao Paulossa ) on brasilialainen lentopalloilija , osallistuja viiteen olympialaisiin , mestari XXIX Olympiadissa Pekingissä . .

Urheiluelämäkerta

Fofan on ollut Brasilian maajoukkueessa lähes kaksi vuosikymmentä, ja debytoi maajoukkueessa vuonna 1991. Kuitenkin pitkään aikaan, kun Brasilian joukkueen pääsitoja oli Fernanda Venturini, Fofan ei päässyt aloituskuudesta. Ensimmäisen mahdollisuuden saada jalansijaa maajoukkueessa hän sai vuonna 1998 Grand Prix -turnauksessa , jonka finaalissa brasilialaiset voittivat Venäjän joukkueen . Voitettuaan Grand Prix'n ja seuraavina kausina maailmancupin hopean , Pan American Games -kullan ja Sydneyn olympialaisten pronssin , jossa hänet tunnustettiin parhaaksi asettajaksi, Fofan jätti maajoukkueen vuonna 2002 yhdessä ryhmä pelaajia, jotka eivät olleet tyytyväisiä silloisen valmentajansa Marco Mottan työmenetelmiin.

Fofan palasi maajoukkueeseen vuoden 2003 lopulla, kun Ze Roberto otti Brasilian maajoukkueen johtoon ennen MM-kisoja , mutta Ateenan olympiaturnauksessa Elia Souza tyytyi jälleen vaihtopelaajan rooliin, koska myös Fernanda palasi. maajoukkueeseen pitkän tauon jälkeen.

Vuoden 2004 olympialaisten jälkeen Fofan aloitti erittäin menestyksekkään ulkomaisen seuran uran: hän pelasi kolmen kauden ajan italialaisessa Sirio-joukkueessa Perugiasta , jonka kanssa hän voitti kahdesti Italian mestaruuden sekä Mestarien liigan ja kaksi CEV Cupin arvontaa . Vuonna 2007 brasilialainen sidemies muutti espanjalaiseen Murcia-2005-seuraan, jonka kanssa hän pelasi myös Mestarien liigan Final Fourissa, ja joukkueensa viimeisestä neljännestä sijasta huolimatta hänet tunnustettiin turnauksen parhaaksi sitojaksi.

Vuonna 2006 Fofanista tuli Ateenan kisojen jälkeen päivitetyn Brasilian maajoukkueen kapteeni, joka oli siihen mennessä vihdoin saavuttanut yhden maailman vahvimmista joukkueista. Nelivuotiskauden päätapahtumaan, Pekingin olympialaisiin , Brasilian joukkue lähestyi täydessä valmiudessa ja hävisi vain yhden pelin koko turnauksessa, ja juhli ansaittua voittoa. Fofanille tämä olympialainen oli jo hänen uransa viides, jossa brasilialainen tunnustettiin turnauksen parhaaksi sitojaksi. Yhteenvetona Ze Roberto myönsi, että kaikki pelaajat muodostivat joukkueen moottorin, mutta sen sielu oli silti kapteeni Fofan [1] .

Syyskuun 2008 alussa Final Four -turnauksen ensimmäinen arvonta käytiin Fortalezassa , johon osallistuivat Etelä-Amerikan ja NORCECA -liittojen joukkueet . Syyskuun 7. päivänä pidetty viimeinen ottelu, jossa Brasilian joukkue voitti Dominikaanisen tasavallan joukkueen , oli Fofanille maajoukkueen 340. ja viimeinen [2] .

Ilmoitettuaan erostaan ​​maajoukkueesta suuri brasilialainen setteri pelasi sitten maansa mestaruussarjassa San Cayetanassa kaksi kautta, ja kesällä 2010 hän muutti Istanbulin Fenerbahceen , jota vähän aikaisemmin johti Brasilian maajoukkueen valmentaja Ze. Roberto. Vuosina 2012-2015 hän pelasi Rio de Janeirossa miesten maajoukkueen valmentajan Bernardinhon ohjauksessa, tuli kolme kertaa Brasilian Superliigan mestariksi ja hänet tunnustettiin finaalien MVP:ksi.

Saavutukset

Brasilian maajoukkueen kanssa

Seurauralla

Henkilökohtainen

Muistiinpanot

  1. Mitä uutta maailmassa // Lentopalloaika. - 2008. - Nro 5.
  2. Fofan eläkkeellä . " Neuvostoliiton urheilu " (13. syyskuuta 2008). Haettu 5. tammikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 7. tammikuuta 2021.
  3. Ball, Bebeto, Fofão ja Dal Zotto on valittu Hall of Fameen  (englanniksi)  (linkki ei ole käytettävissä) . Volleyhall.org (24. lokakuuta 2015). Haettu 30. lokakuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 22. huhtikuuta 2017.

Linkit