Fofan | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
yleistä tietoa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Koko nimi | Elia Rogerio de Sousa Pinto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
on syntynyt |
10. maaliskuuta 1970 (52-vuotias) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kansalaisuus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kasvu | 173 cm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Paino | 63 kg | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
asema | sideaine | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Fofan , koko nimi Elia Rogerio de Souza Pinto ( port. Hélia Rogério de Souza Pinto - Fofão , syntynyt 10. maaliskuuta 1970 Sao Paulossa ) on brasilialainen lentopalloilija , osallistuja viiteen olympialaisiin , mestari XXIX Olympiadissa Pekingissä . .
Fofan on ollut Brasilian maajoukkueessa lähes kaksi vuosikymmentä, ja debytoi maajoukkueessa vuonna 1991. Kuitenkin pitkään aikaan, kun Brasilian joukkueen pääsitoja oli Fernanda Venturini, Fofan ei päässyt aloituskuudesta. Ensimmäisen mahdollisuuden saada jalansijaa maajoukkueessa hän sai vuonna 1998 Grand Prix -turnauksessa , jonka finaalissa brasilialaiset voittivat Venäjän joukkueen . Voitettuaan Grand Prix'n ja seuraavina kausina maailmancupin hopean , Pan American Games -kullan ja Sydneyn olympialaisten pronssin , jossa hänet tunnustettiin parhaaksi asettajaksi, Fofan jätti maajoukkueen vuonna 2002 yhdessä ryhmä pelaajia, jotka eivät olleet tyytyväisiä silloisen valmentajansa Marco Mottan työmenetelmiin.
Fofan palasi maajoukkueeseen vuoden 2003 lopulla, kun Ze Roberto otti Brasilian maajoukkueen johtoon ennen MM-kisoja , mutta Ateenan olympiaturnauksessa Elia Souza tyytyi jälleen vaihtopelaajan rooliin, koska myös Fernanda palasi. maajoukkueeseen pitkän tauon jälkeen.
Vuoden 2004 olympialaisten jälkeen Fofan aloitti erittäin menestyksekkään ulkomaisen seuran uran: hän pelasi kolmen kauden ajan italialaisessa Sirio-joukkueessa Perugiasta , jonka kanssa hän voitti kahdesti Italian mestaruuden sekä Mestarien liigan ja kaksi CEV Cupin arvontaa . Vuonna 2007 brasilialainen sidemies muutti espanjalaiseen Murcia-2005-seuraan, jonka kanssa hän pelasi myös Mestarien liigan Final Fourissa, ja joukkueensa viimeisestä neljännestä sijasta huolimatta hänet tunnustettiin turnauksen parhaaksi sitojaksi.
Vuonna 2006 Fofanista tuli Ateenan kisojen jälkeen päivitetyn Brasilian maajoukkueen kapteeni, joka oli siihen mennessä vihdoin saavuttanut yhden maailman vahvimmista joukkueista. Nelivuotiskauden päätapahtumaan, Pekingin olympialaisiin , Brasilian joukkue lähestyi täydessä valmiudessa ja hävisi vain yhden pelin koko turnauksessa, ja juhli ansaittua voittoa. Fofanille tämä olympialainen oli jo hänen uransa viides, jossa brasilialainen tunnustettiin turnauksen parhaaksi sitojaksi. Yhteenvetona Ze Roberto myönsi, että kaikki pelaajat muodostivat joukkueen moottorin, mutta sen sielu oli silti kapteeni Fofan [1] .
Syyskuun 2008 alussa Final Four -turnauksen ensimmäinen arvonta käytiin Fortalezassa , johon osallistuivat Etelä-Amerikan ja NORCECA -liittojen joukkueet . Syyskuun 7. päivänä pidetty viimeinen ottelu, jossa Brasilian joukkue voitti Dominikaanisen tasavallan joukkueen , oli Fofanille maajoukkueen 340. ja viimeinen [2] .
Ilmoitettuaan erostaan maajoukkueesta suuri brasilialainen setteri pelasi sitten maansa mestaruussarjassa San Cayetanassa kaksi kautta, ja kesällä 2010 hän muutti Istanbulin Fenerbahceen , jota vähän aikaisemmin johti Brasilian maajoukkueen valmentaja Ze. Roberto. Vuosina 2012-2015 hän pelasi Rio de Janeirossa miesten maajoukkueen valmentajan Bernardinhon ohjauksessa, tuli kolme kertaa Brasilian Superliigan mestariksi ja hänet tunnustettiin finaalien MVP:ksi.