Medici, Francesco (1614-1634)

Francesco Medici ( italia.  Francesco de Medici ), tai Francesco, Cosimo II Medicin poika ( italia.  Francesco di Cosimo II de Medici ; 16. lokakuuta 1614 [1] , Firenze , Toscanan suurherttuakunta  - 25. heinäkuuta 1634 [1] , Regensburg , Regensburgin piispakunta ) - prinssi Medicien talosta , Toscanan suurherttua Cosimo II :n poika .

Elämäkerta

Varhaiset vuodet

Francesco Medici syntyi Firenzessä 16. (yönä 17.) lokakuuta 1614. Hän oli Toscanan suurherttua Cosimo II:n ja Itävallan Maria Magdaleenan , Habsburgien talon keisarillisen haaran arkkiherttuattaren, suuren perheen kuudes lapsi ja neljäs poika . Ferdinando I :n, Toscanan suurherttua ja Christina of Lorraine of the House of Lorraine, isän pojanpoika . Äitinsä puolelta hän oli Itävallan arkkiherttua Kaarle II :n ja Wittelsbachin talon Baijerin Maria Annan pojanpoika . Prinssi nimettiin isän puoleisen setänsä muistoksi , joka kuoli lavantautiin muutama kuukausi ennen syntymäänsä. Päivä sen jälkeen, kun Francesco de' Medici syntyi, hänet kastettiin Pittin palatsissa . Rituaalin suoritti firenzeläinen arkkipiispa Alessandro Marzi-Medici . Prinssin seuraaja oli hänen äitinsä lanko Sigismund III , Puolan kuningas ja Liettuan suurruhtinas, jota rituaalin aikana edusti hänen lähettiläs [2] [3] .

Francesco varttui ja kasvatti vanhemman veljensä Matthiasin kanssa . Heidän ikäeronsa oli vain vuosi. Hovilääkäri ja ruhtinaiden opettajat lähettivät päivittäin kirjallisia raportteja heidän äidilleen terveydentilasta, harjoittelun edistymisestä ja kaikista Francescon ja Mattiaksen elämän tapahtumista. Isänsä kuoleman jälkeen, kun heidän äitinsä ja isoäitinsä tulivat vanhemman veljensä, suurruhtinas Ferdinand II:n valtionhoitajaksi, nimitettiin ihmisiä, joilla ei ollut erinomaista tietoa, mutta jotka olivat syntyperäisiä jaloa ja kuuluivat papiston korkeimpiin kerroksiin. ruhtinaiden opettajia. Lapset kasvatettiin vastareformaation ja absolutismin ajatusten kannattajiksi . Francesco oli äitinsä päätöksellä valmis sotilaalliseen uraan. Hänen opettajakseen ja kasvattajakseen nimitettiin sotilas ja kirjailija Fabrizio Barbolani di . Prinssillä ei kuitenkaan ollut sotilaallisiin asioihin soveltuvuutta. Hän oli hienostunut hoikkavartaloinen nuori mies, joka piti parempana elämää hovissa, jossa oli palloja, juhlia ja metsästysmatkoja sotilaallisiin taisteluihin [3] .

Ura ja ennenaikainen kuolema

Syyskuussa 1631 Francesco vieraili Matthiaan kanssa Wienin keisarillisessa hovissa , jossa suurherttuatar esitteli poikansa veljelleen, keisari Ferdinand II :lle . Ruhtinaiden äiti yritti varmistaa, että he pääsivät keisarilliseen armeijaan Albrecht von Wallensteinin johdolla . Matkan aikana Francesco ja Mattias jatkoivat huvitteluaan metsästyksellä ja palloilla aina marraskuuhun 1631 saakka, jolloin suurherttuatar kuoli yllättäen Passaussa . Vanhin veli, Toscanan suurherttua, antoi heidän jäädä ulkomaille ja määräsi keisarillisen armeijan alaisiksi tuhannen ratsumiehen ja kuuden tuhannen jalkaväen joukkojen. Keväällä 1632, johtuen protestanttien sotilaallisesta menestyksestä 30-vuotisessa sodassa , Toscanan suurherttua antoi veljille satatuhatta skudoa ja suuren määrän aseita vaatimalla, että heidän on mentävä välittömästi aktiiviseen keisarilliseen armeijaan. ja todistaa itsensä taisteluissa protestantteja vastaan ​​keisarin puolella [3] .

Heinäkuussa 1632 Francesco ja Mattias menivät operaatioteatteriin. Tapattuaan keisarin Wienissä he saapuivat keisarillisen armeijan leiriin lähellä Nürnbergiä . 16. marraskuuta 1632 veljet osallistuivat ensimmäisen kerran taisteluun - Lützenin taisteluun . Tapettuaan prinssit innostuneesti Wallenstein alkoi pian kohdella heitä negatiivisesti. Syynä tähän oli Generalissimon tyytymättömyys Toscanan suurherttuakunnan riittämättömään osallistumiseen keisarillisen armeijan toimittamiseen. Aluksi hän kieltäytyi myöntämästä ruhtinaiden alkuperää vastaavia sotilasarvoja. Sitten hän halusi päästä eroon Francescon ja Matthiasin läsnäolosta aktiivisessa armeijassa, heinäkuussa 1633 hän otti heiltä kokonaan rykmenttien komennon. Kuten ruhtinaat itse uskoivat, syy tällaiseen generalissimo-asenteeseen heihin oli se, että he puhuivat keisarillisen hovissa ollessaan Wallensteinin mahdollisesta pettämisestä. Helmikuussa 1634 Francesco ja Mattias pyysivät kirjeessään suurherttualle lupaa poistua keisarillisesta armeijasta henkensä puolesta, jos Generalissimoa vastaan ​​esitetty petossyyte vahvistetaan. Vanhempi veli hyväksyi heidän pyyntönsä, ja samassa kuussa he lähtivät operaatioteatterista ja saapuivat Neustadtin linnaan [3] .

Epäonnistuva asepalveluksen aloitus vakuutti Francescon lopulta hänen soveltumattomuudestaan ​​sotilasuraan, minkä hän myös kirjoitti kirjeessään vanhemmalle veljelleen maaliskuussa 1634. Mutta hänen ei annettu poistua keisarillisen armeijasta. Saman vuoden toukokuussa Francesco osallistui suurruhtinaskunnan ratsuväen johdolla Regensburgin piiritykseen. Heinäkuussa piirittäjien leirissä puhkesi rutto . Francesco on sairas. Lääkärit eivät kuitenkaan heti diagnosoineet hänen sairautensa. Prinssin tila huononi nopeasti. Hänen luokseen lähetetty keisarillinen lääkäri ei voinut tehdä mitään. Francesco de' Medici kuoli lähellä Regensburgia 25. heinäkuuta 1634. Ensin prinssin jäännökset tuotiin Bolzanon fransiskaaniluostariin . Uutiset hänen kuolemastaan ​​saapuivat Firenzen hoviin elokuun alussa, kun kaikki siellä valmistautuivat Ferdinand II :n ja Victoria of Urbinon häihin . Suurherttuan määräyksestä 30. elokuuta 1634 pidettiin edesmenneelle Francescolle juhlalliset hautajaiset Firenzen Pyhän Laurentiuksen basilikassa [3] .

Kulttuurissa

Francescosta on säilynyt useita muotokuvia, jotka kuvaavat häntä eri ikäisinä, ja melkein kaikki niistä ovat Eustace Sustermansin [4] käsialaa . Saman taiteilijan prinssin lapsimuotokuva (n. 1625), joka on kopio Francesco Bianchi Buonavitan teoksesta , on Wienin Kunsthistorisches Museumin kokoelmassa . Hän on kuvattu kankaalla dalmatialaisen kanssa [5] . Kaksi muuta Sustermansin (n. 1628) muotokuvaa, joissa Francesco on kuvattu haarniskana , ovat Firenzen Uffizi -gallerian ja Palatine Galleryn kokoelmissa [4] [6] . Ne kirjoitettiin pian sen jälkeen, kun prinssi putosi hevoseltaan St. Fredianin portilla ja mursi jalkansa [3] . Toinen saman taiteilijan muotokuva, jonka hän maalasi vähän ennen prinssin kuolemaa, on Krakovan kansallismuseon kokoelmassa [ 4] .

Sukututkimus

Muistiinpanot

1. ↑ 12 Moreni , 1826 , s. 382.
2. ↑ Chiusole, 1743 , s. 566.
3. ↑ 1 2 3 4 5 6 Martelli .
4. ↑ 1 2 3 Athenaeum .
5. ↑ Taidehistoriallinen museo .
6. ↑ Galleria Palatina .

Kirjallisuus

• Biagioli B., Stumpo El. Lettere alla figlia Caterina de' Medici Gonzaga duchessa di Mantova (1617-1629)  : [ ital. ] . - Firenze : Firenze University Press, 2015. - Voi. XLII. - s. 204. - 524 s. — (Fonti storiche e letterarie). — ISBN 978-8-86-655731-9 .
• Chiusole An. La genealogia delle case più illustri di tutto il mondo principiando  : [ Ital. ] . - Venezia: Giambattista Recurti, 1743. - 655 s.
• Moreni D. Glorie della casa Medici  : [ ital. ] . - Firenze: Stamperia Magheri, 1826. - 391 s.

Linkit

• Martelli F. Medici, Francesco de' . www.treccani.it . - Dizionario Biografico degli Italiani - Osa 73 (2009). Haettu: 17. marraskuuta 2018. (määrätön)  (italia)
• Sustermans J. Francesco de' Medici (1614-1634) . www.khm.at _ — Kunsthistorisches Museum Wien, Gemäldegalerie. Haettu: 17. marraskuuta 2018. (määrätön)  (saksa)
• Sustermans J. Justus Sustermans - Taideteokset . www.the-athenaeum.org . – Athenaeum.  (määrätön) Haettu 17.11.2018
• Suttermans J. Ritratto di Francesco di Cosimo II de' Medici . www.fondazionezeri.it _ - Palazzo Pitti, Galleria Palatina ja Appartamenti Reali, Firenze. Haettu: 17. marraskuuta 2018. (määrätön)  (italia)

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Biografiset italialaiset
Sukututkimus ja nekropolis	Olemme myöhässä
Bibliografisissa luetteloissa GND : 136927157 ISNI : 0000 0000 7883 310X LCCN : nr2001014170 LIBRIS : 0xbdf8xj0jsfv37 VIAF : 63979532 WorldCat VIAF : 63979532 ULAN : 500353794