Emilio Jacinto | |
---|---|
| |
Syntymäaika | 15. joulukuuta 1875 |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 16. huhtikuuta 1899 (23-vuotias) |
Kuoleman paikka |
|
Maa | |
Ammatti | kirjailija |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Emilio Jacinto ja Dizon ( espanja Emilio Jacinto y Dizon ; 15. joulukuuta 1875 , Tondo , Manila , Filippiinien kenraalikapteeni - 16. huhtikuuta 1899 , Mahaihai , Lagunan maakunta , ensimmäinen Filippiinien tasavalta ) - filippiiniläinen vallankumouksellinen , radikaalin demokratian ideologi Filippiinien kansallisessa vapautusliikkeessä. Aktiivinen osallistuja Filippiinien vallankumoukseen 1896-1898. Yksi korkea-arvoisista upseereista on kapinallisjoukkojen komentaja Lagunan maakunnassa. Kenraali . runoilija . Filippiinien kansallissankari.
Köyhän miehen poika. Hän valmistui San Juan de Letránin korkeakoulusta taiteiden kandidaatin tutkinnosta. Hän puhui sujuvasti espanjaa ja tagalogia. Myöhemmin hän opiskeli lakia Santo Tomasin yliopistossa Manilassa .
Vuonna 1894 hän kuitenkin jäi kesken ja liittyi 19-vuotiaana Katipunaniin , salaiseen organisaatioon, joka puolusti Filippiinien itsenäisyyttä Espanjan siirtomaahallituksesta. Vuonna 1895 - sihteeri, Katipunan Unionin korkeimman neuvoston jäsen . Vuonna 1896 hän toimi liiton julkaiseman Kalayaan-sanomalehden ("Vapaus") toimittaja.
Vallankumouksen kehityksen aikana Jacinto oli kapinallisjoukkojen komentaja Lagunan maakunnassa. Ensimmäisen Filippiinien tasavallan luomisen aikana sitä pidettiin "vallankumouksen aivoina".
Andresin teloituksen jälkeen Bonifacio jatkoi Katipunanien taistelua.
Kuollut malariaan .
"Primer" ja "Manifesto" - Katipunanin tärkeimpien poliittisten asiakirjojen sekä useiden artikkeleiden, vetoomusten, poliittisten ja sosiaalisten esseiden kirjoittaja.
Teoksissaan, jotka on kirjoitettu aforismin , kuvaannollisen yhteisen kielen muodossa, Jacinto saarnasi utopistisia ajatuksia yleismaailmallisesta tasa-arvosta; kielsi väkivallalla ja petoksella hankitun vaurauden, vaati itsensä uhrautumiseen ihmisten vapauttamisen nimissä köyhyydestä, sorrosta ja henkisestä orjuudesta.
|