Heimann, Lida Gustava
Lida Gustava Heimann on saksalainen feministi , pasifisti ja naisten oikeuksien liikkeen aktivisti.
Yhdessä kumppaninsa Anita Augspurgin kanssa hän oli yksi porvarillisen naisliikkeen näkyvimmistä hahmoista. Hän oli muun muassa Saksan naisten ryhmäliiton (Verband Fortschrittlicher Frauenvereine) eturintamassa.
Elämäkerta
Hän oli yksi abolitionistisen liikkeen perustajista Saksassa [1] . Tässä roolissa hän joutui ristiriitaan lain kanssa, protestoi prostituoitujen kanssa työskentelemistä vastaan ja vaati tämän alueen sääntelyn purkamista. Heyman halusi "auttaa naisia vapautumaan miesten valta-asemasta". Hän perusti naisten keskuksen, joka tarjoaa ateriapalveluita, lastentarhoja ja neuvontaa. Hän perusti myös yhteisen poikien ja tyttöjen lukion sekä naisvirkailijoiden ja teatterityöntekijöiden ammattiyhdistykset.
Vuonna 1902 hän perusti yhdessä Anita Augspurgin kanssa ensimmäisen saksalaisen naisten äänioikeusyhdistyksen (Verein für Frauenstimmrecht) Hampuriin. Lisäksi he julkaisivat yhdessä Frau im Staat -sanomalehden ("Naiset valtiossa") vuosina 1919-1933, joka tarjosi pasifistisia, feministisiä ja demokraattisia kantoja eri aiheista. Vaikka Heyman ei koskaan ollut puolueiden jäsen eikä ollut mukana puoluepolitiikassa, hän tunsi sympatiaa sosiaalidemokraattisia ja sosialistisia ideoita kohtaan. Vuodesta 1888 lähtien hän säilytti August Bebelin teoksen "Nainen ja sosialismi" [2] .
Vuonna 1915 Heymann oli yksi Haagissa järjestetyn kansainvälisen naisten kongressin perustajista .
Vuonna 1923 Heymann ja Augspurg vaativat Adolf Hitlerin karkottamista Saksasta. Kun Hitler kaappasi vallan vuonna 1933, molemmat olivat poissa maasta; eikä koskaan palannut Itävaltaan. Heidän omaisuutensa takavarikoitiin ja heidän asiakirjansa tuhottiin [3] ja he asettuivat Sveitsiin . Hayman kuoli vuonna 1943 syöpään [4] ja hänet haudattiin Flanternin hautausmaalle.
Heymannin ja Augspurgin muistelmien julkaisu
Heymannin ja Augspurgin muistelmissa on kolme käsikirjoitusta: kaksi eri päivättyä kopiota, jotka ovat Heymannin veljenpojan hallussa, ja Saksan naisliikkeen arkistossa säilytetty kopio, jonka lahjoitti Heymann ja Augspurgin ystävä Anna Ripper, joka oli WILPF-osaston entinen puheenjohtaja. Hampurissa. Muistelmat julkaisi ensimmäisen kerran vuonna 1972 politologi Margriet Tvelmann, joka löysi käsikirjoitusten sijainnin [5] .
Muisti
- Brühlin (Rheinland) kadut on nimetty Heymannin mukaan [6] .
- Joulukuussa 1993 Zürichin Flanternin hautausmaalle pystytettiin muistokivi Heimannin ja Augspurgin kunniaksi [7] [8] .
- Augspurg-Heymann on nimetty Nordrhein-Westfalenin kansallisen lesbotyöjärjestön palkinnon mukaan, joka jaettiin vuosina 2009–2015.
- Katu Bremenin Neustadtin kaupunginosassa [9] nimetään Heimannin mukaan .
Kirjallisuus
- Anna Dunnebier, Ursula Scheu. Die Rebellion is eine Frau. Anita Augspurg ja Lida G. Heymann. Das schillerndste Paar der Frauenbewegung (Riot on nainen. Anita Augspurg ja Lida G. Heyman. Naisliikkeen häikäisevin pariskunta). - Hugendubel Verlag, 2002. - ISBN 3-7205-2294-6 .
- Sabine Hoffkamp. Heymann, Lida / Franklin Kopitzsch, Dirk Brietzke. — Hamburgische Biographie. - Göttingen: Wallstein, 2010. - V. 5. - S. 188–190. - ISBN 978-3-8353-0640-0 .
- Susanne Kinnebrock. "Man fühlt sich, als wäre man geistig ein lebender Leichnam". Lida Gustava Heymann (1868–1943) eine aitoa exilerfahrung-weibliche? / Markus Behmer. — Deutsche Publizistik im Exil 1933 bis 1945: Personen, Positionen, Perspektiven; Festschrift turkis Ursula E. Koch. - Münster: Lit, 2000. - S. 108-133.
- Christina Lipke. Lida Heymann, Frauenrechtlerin / Olaf Matthes / Ortwin Pelc. - Menschen in der Revolution. Hampurilaisen muotokuvat 1918/1919. — Husum: Husum Verlag, 2018. — s. 71–74. — ISBN 978-3-89876-947-1 .
- Werner Roder, Herbert A. Strauss. Biographisches Handbuch der deutschsprachigen Emigration nach 1933. - München: Saur, 1980. - Vol. 1: Politik, Wirtschaft, Öffentliches Leben. - S. 294.
- Hiltrud Schröder. "Übermächtig war das Gefühl, daß wir vereint sein müssen". Anita Augspurg (1857-1943) ja Lida Gustava Heymann (1868-1943) / Luise F. Pusch, Joey Horsley. — Berühmte Frauenpaare. - Frankfurt / Main: Suhrkamp, 2005. - P. 96-136.
Muistiinpanot
- ↑ Abolitionismi viittaa tässä yhteydessä prostituution sääntelyn purkamiseen . Tuolloin Saksan valtio salli ja säänteli prostituutiota.
- ↑ Lida Gustava Heymann teoksessa Zusammenarbeit mit Anita Augspurg, herausgegeben von Margrit Twellmann: Erlebtes, Erschautes. Deutsche Frauen kämpfen für Freiheit, Recht und Frieden, Ulrike Helmer Verlag, Maisenheim am Glan 1972, 2. Auflage, Frankfurt/M. 1992, ISBN 3-927164-43-7 , S. 46.
- ↑ Margrit Twellmann: Vorwort. Julkaisussa: Margrit Twellmann (Hrsg.): Lida Gustava Heymann teoksessa Zusammenarbeit mit Anita Augspurg: Erlebtes-Erschautes. Deutsche Frauen kämpfen für Freiheit, Recht und Frieden 1850-1940. Helmer, Frankfurt am Main 1992, ISBN 3-927164-43-7 , S. 5-6, hier 5.
- ↑ Christiane Henke: Anita Augspurg. Rowohlt, Reinbek bei Hamburg 2000, ISBN 3-499-50423-5 , s. 133-135.
- ↑ Sabine Hoffkamp: UNERHÖRT(e) Folgen - Anstoß Frauengeschichte. Ein Echo auf die Arbeit von Dr. Margrit Twellmann. Julkaisussa: Ariadne. Nro 65, 2014, S. 16-21, hier 19-20.
- ↑ report.aspx . Archiviert
- ↑ sonstige 30 . www.knerger.de _ Haettu: 26. helmikuuta 2021. (määrätön)
- ↑ sonstige 30. Julkaisussa: Debemur morti nos nostraque - ne mortem timueritis!
- ↑ Kaufrausch am Deich (saksa) . https://www.kreiszeitung.de (4. marraskuuta 2020). Haettu: 26. helmikuuta 2021.
Linkit