| kristillinen kirkko | |
| Pyhän Paavalin evankelis-luterilainen kirkko | |
|---|---|
| Rīgas Svētā Pāvila evaņģēliski luteriskā kirkko | |
| Pyhän Paavalin kirkko | |
| 56°57′15″ pohjoista leveyttä sh. 24°08′57″ tuumaa e. | |
| Maa | Latvia |
| Osoite | Riika, Augusta Deglava katu 1 |
| tunnustus | luterilaisuus |
| Arkkitehtoninen tyyli | neogoottinen |
| Projektin kirjoittaja | Gustav Hilbig |
| Perustamispäivämäärä | 1885 [1] |
| Rakentaminen | 1885-1887 vuotta _ _ |
| Tila | nro 7775 |
| Osavaltio | Nykyinen temppeli |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Pyhän Paavalin kirkko on luterilainen kirkko Riiassa . Se sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa - Grizinkalnsin alueella, August Deglava- ja Jan Asara -katujen risteyksessä, Avotu- ja Artilerijas- katujen linjassa .
Useiden vuosien koordinoinnin ja rahoituslähteiden etsimisen jälkeen Riian kaupunginhallitus myönsi vuonna 1883 tontin uuden kirkon ja papiston rakentamiseen. Arkkitehti Gustav Ferdinand Alexander Hilbigin suunnitteleman tiilirakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1885, hänen kuolemansa jälkeen töitä johti hänen poikansa, arkkitehti Herman Otto Hilbig .
Urut on valmistanut saksalainen Eberhard Friedrich Walkerin yritys vuonna 1912, kello valettu 1887 Westfalenissa .
Toisen maailmansodan aikana rakennus vaurioitui, lähes kaikki katon peittäneet lasimaalaukset ja luonnonkivilaatat rikkoutuivat. Vuosien 1988 ja 1994 restaurointitöiden yhteydessä ikkunat lasitettiin uudelleen ja Maswerksin [2] lasimaalaukset entisöitiin .
Hankkeen piirre oli sementistä ja sinkistä valettujen koristeosien käyttö. Seinien alaosa on ratkaistu korkealla sokkelilla. Pohjaltaan suorakaiteen muotoinen yksilaivoinen sali ja sen vieressä oleva sivusakristi on viimeistelty monikulmiolla apsidilla . Länsijulkisivuun on kiinnitetty teräväkärkinen torni. Rakennuksen päätilavuus on korostettu pullopihdeillä ja peitetty harjakatolla.
Sisustusta yhdistää yksi kokonaisuus, joka on tehty englantilaisille goottilaisille kirkoille tyypilliseen tyyliin. Hallia ympäröivät veistetyt galleriat, joiden työhön osallistuivat Riian mestarit G. F. Bernhardt, R. Neugebauer ja G. Müller. Alttari on erotettu salista riemukaarilla. Kolmiosaisen sävellyksen kruunaa taiteilija Janis Robert Tillbergsin vuonna 1937 maalaama maalaus "Kristuksen taivaaseenastuminen".