| imperiumi | |
| Jin | |
|---|---|
| 晉朝 | |
|
Länsi-Jinin osavaltio c. 280 |
|
| ← ← → → 265-420 _ _ |
|
| Iso alkukirjain | Luoyang , Jiankang |
| Valuuttayksikkö | Muinainen kiinalainen kolikko [d] |
| Väestö | 38 000 000 |
| Hallitusmuoto | monarkia |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Jin-imperiumi ( kiinalainen trad. 晉朝, pinyin Jìn Cháo , ex. 晋朝) on yksi kuuden dynastian aikakauden valtioista , joka oli olemassa Kolmen kuningaskunnan ajanjakson ja Etelä- ja Pohjois-Dynastian ajanjakson välillä Kiinassa vuonna 265- 420. Jinin valtion perusti Sima-klaanin (司馬 Sīmǎ) komentaja Sima Yan . Tämä ajanjakso on yksi Kiinan historian neljästä ajanjaksosta nimeltä "Jin".
Sima - perhe oli alun perin alisteinen Wein valtakuntaa hallitsevalle dynastialle , mutta vuonna 249 komentaja Sima Yi otti vallan koko osavaltiossa. Vuonna 263 Sima Zhao tuhosi Shun valtakunnan ja liitti sen maat Weihin. Vuonna 265 Sima Zhaon poika Sima Yan syrjäytti heikon keisari Yuan-din , nousi valtaistuimelle ja perusti uuden dynastian.
Ensimmäinen kahdesta ajanjaksosta on Länsi-Jinin osavaltio ( kiina 西晉, 265-316 , perusti Sima Yan). Uusi keisari vuonna 280 toteutti onnistuneita uudistuksia, otti käyttöön jakojärjestelmän. Ulkomaiset suurlähetystöt alkoivat saapua Jinin hoviin: vuonna 270 Kashgarista ja Ferghanasta , vuonna 284 Roomasta , vuonna 286 Kangjusta .
Vuonna 290 Hui-di nousi valtaistuimelle välittämättä valtion asioista. Valta oli keskittynyt hänen vaimonsa käsiin.
Länsi-Jin-imperiumi ei kyennyt hillitsemään lukuisten Xiongnu- ja muiden arokansojen hyökkäyksiä ja uudelleensijoittamista. Tuhoisan kahdeksan prinssin sodan jälkeen osavaltion pääkaupunki oli Luoyang vuoteen 311 asti, jolloin pohjoisen Hanin joukot vangitsivat keisari Huai- din . Keisari Ming-din seuraava hallituskausi kesti viisi vuotta Chang'anissa , kunnes pohjoishanit valtasivat tämän pääkaupungin vuonna 316 .
Jinin hovin jäännökset pakenivat etelään ja perustivat uuden pääkaupungin Jiankangiin , Luoyangin ja Chang'anin kaakkoispuolelle, lähellä nykyistä Nanjingia , Lan'ye-wangin ( Lan'yen prinssi) johdolla . Paikalliset aristokraattiset perheet Zhu , Gan , Lu , Gu ja Zhou tukivat Lan'ye - wangin julistamista Itä-Jinin osavaltion keisariksi Yuan - diksi ( kiinalainen東晉, 317-420 ), kun uutiset Chang'anin kukistumisesta pääsi etelään. (Koska itäiset Jin-keisarit polveutuivat Langye-suvusta, viiden barbaarin kilpailevat valtakunnat , jotka eivät tunnustaneet sen legitiimiyttä, kutsuivat joskus Jinin osavaltiota "Langyeksi".)
Itäisten Jin-keisarien valta koko sen olemassaolon 104 vuoden aikana ei ollut vahva. Osavaltio selviytyi Wang Dunin ja Su Junin kapinoista . Huan Wen kuoli vuonna 373 ennen kuin hän ehti toteuttaa suunnitelmansa kaapata valtaistuin. Feishui-joen taistelu muuttui Jin-voitoksi Huan Chongin , Huan Wenin veljen, ja pääministerin (tai keisarillisen sihteerin) Xie Anin välillä . Huan Xuan , Huan Wenin poika, kaappasi vallan ja muutti osavaltion nimeksi Chu . Hänet syrjäytti Liu Yu , joka määräsi palautetun keisari An- din kuristamiseen . Viimeinen keisari, An-din veli, Gong-di , nousi valtaistuimelle vuonna 419 . Kun keisari Gongdi luopui kruunusta vuonna 420 keisari Wun tittelin saaneen Liu Yun hyväksi , alkoi Liu Songin aika, eteläisten dynastioiden ensimmäinen osavaltio .
Samaan aikaan Pohjois-Kiinassa syntyi kuusitoista barbaarivaltiota , joista suurimman osan perusti viisi ei - kiinalaista barbaariheimoa . Pohjois-Liangin valloitus Pohjois - Wei -dynastian vuonna 439 merkitsi pohjoisten dynastioiden aikakauden alkua .
Taolaisuus polarisoitui Jin-dynastian aikana. Jin-keisarit tukahduttivat taolaisuuden raa'asti, mutta yrittivät myös käyttää sitä, koska sitä käytettiin myöhään Han-kaudella köyhien talonpoikien kapinoissa. Tuon aikakauden poliittisten mullistusten keskellä monet vauraat kauppiaat, pienet maanomistajat ja muut kohtalaisen varakkaat ihmiset saivat suurta lohtua taolaisista opetuksista, ja monet suuret klaanit ja sotilasupseerit omaksuivat myös uskon. Ge Hong korosti uskollisuutta keisarille taolaisena hyveenä; hän jopa opetti, että kapinallisista ei koskaan voi tulla taolalaisia kuolemattomia [1] , mikä teki taolaisuudesta hyväksyttävämmän keisarillisen hierarkian kannalta. Tämän seurauksena suosittuja taolalaisia uskontoja pidettiin epätavallisina, kun taas viralliset hovin koulut säilytettiin, mutta suosittuja kouluja, kuten tianshi-taolaisuutta, arvostettiin ja edistettiin edelleen salaa tavallisten ihmisten keskuudessa.
Hajaantuminen, hajoaminen ja kaaos tekivät myös buddhalaisuudesta suositumman, osittain siksi, että se keskittyy kärsimyksen voittamiseen. Jin-dynastia merkitsi kriittistä aikakautta mahayanalle Kiinassa. Dharmarakshan käännös Lotus Sutrasta vuonna 286 oli tärkein Kumarajivan 5. vuosisadalle asti. Sanottiin, että itäisessä Jinissä oli 1768 buddhalaista temppeliä [2] .
| Postuumi nimi (諡號 shìhào) |
henkilökohtainen nimi | Hallituksen vuosia | Hallitusmotto (年號 niánhào) ja motto vuotta |
|---|---|---|---|
| Historiallisesti yleisin muoto: "Jin" + postuuminimi | |||
| Xi -dynastia (länsi) Jin (西晉) 265 - 317 | |||
| Wu-di 武帝 Wǔdì |
Sima Yan |
265-290 _ _ | |
| Hui-di 惠帝 Hùidì |
Sima Zhong 司馬衷 Simǎ Zhōng |
290-306 _ _ | |
| Huai-di 懷帝 Huáidì |
Sima Chi 司馬熾 Simǎ Chì |
307-311 _ _ | |
| Min-di 愍帝 Mǐndì |
Sima Ye 司馬鄴 Simǎ Yè |
311-316 _ _ | |
| Dong- dynastia (itäinen) Jin (東晉) 317 - 420 | |||
| Yuan-di 元帝 Yuándì |
Sima Rui 司馬睿 Simǎ Rùi |
317-322 _ _ | |
| Mingdi 明帝 Míngdi |
Sima Shao |
322-325 _ _ | |
| Chengdi 成帝 Chéngdì |
Sima Yan 司馬衍 Simǎ Yǎn |
325-342 _ _ | |
| Kang-di 康帝 Kāngdì |
Sima Yue 司馬岳 Simǎ Yuè |
342-344 _ _ | |
| Mu-di 穆帝 Mùdì |
Sima Dan |
345-361 _ _ | |
| Ai-di 哀帝 Āidì |
Sima Pi |
361-365 _ _ | |
| Fei-di 海西公 Hǎixīgōng |
Sima Yi 司馬奕 Simǎ Yì |
365-371 _ _ | |
| Jianwen-di 簡文帝 Jiǎnwéndì |
Sima Yu 司馬昱 Simǎ Yù |
371-372 _ _ | |
| Xiaou-di 孝武帝 Xiàowǔdì |
Sima Yao |
372-396 _ _ | |
| An-di 安帝 Āndì |
Sima Dezong 司馬德宗 Sīmǎ Dézōng |
396-418 _ _ | |
Gundi 恭帝 Gōngdì |
Sima Dewen |
419-420 _ _ | |
| Kiinan historia | |
|---|---|
| Muinainen Kiina |
|
| varhainen keisarillinen | |
| kuusi dynastiaa |
|
| Keski-Imperiumi |
|
| myöhäinen keisarillinen | |
| Moderni |
|