Shklyarevsky, Igor Ivanovich
| Igor Shklyarevsky | |
|---|---|
| Nimi syntyessään | Igor Ivanovich Shklyarevsky |
| Syntymäaika | 25. kesäkuuta 1938 |
| Syntymäpaikka |
Belynichi , Mogilevin alue , BSSR , Neuvostoliitto |
| Kuolinpäivämäärä | 7. syyskuuta 2021 (83-vuotias) |
| Kuoleman paikka | |
| Kansalaisuus | Neuvostoliitto → Venäjä |
| Ammatti | runoilija , proosakirjailija , kääntäjä |
| Vuosia luovuutta | 1962-2021 _ _ |
| Genre | runous, journalismi |
| Teosten kieli | Venäjän kieli |
| Debyytti | "Olen tulossa!" ( 1962 ) |
| Palkinnot |
 Puškinin runouden palkinto (1999) [1] |
| Palkinnot |
 |
Igor Ivanovich Shklyarevsky (25. kesäkuuta 1938, Belynichi , Mogilevin alue - 7. syyskuuta 2021, Moskova ) - Neuvostoliiton ja venäläinen runoilija, kääntäjä. Neuvostoliiton valtionpalkinnon saaja (1987).
Elämäkerta
Syntynyt 25. kesäkuuta 1938 opettajien perheessä. Hän opiskeli Mogilevin pedagogisessa instituutissa , työskenteli tasavaltaisessa lastensanomalehdessä Zorka, valmistui sitten (1965) A. M. Gorkin kirjallisesta instituutista . Neuvostoliiton SP:n jäsen vuodesta 1964.
Opiskelijana (1962) hän julkaisi Minskissä ensimmäisen runokokoelmansa "Tulen!" Aiemmin julkaistavaksi valmistetun kokoelman julkaiseminen lopetettiin, sarja hajaantui, koska kirja julistettiin "ideologisesti ilkeäksi". Tuloksena kokoelmasta tuli laskuja.
Jo vuonna 1964 Minskissä julkaistiin Shklyarevskyn "The Boat" toinen kokoelma, ja se sai edellisen kirjan tavoin hyvät arvostelut. Runoilijan lahjakkuuden pani merkille Boris Slutsky , joka omisti artikkelin "A Boat Sailing Far Away" kokoelman julkaisemiseen.
1960-luvulta lähtien Shklyarevsky oli läheisiä ystäviä Stanislav Kunjajevin kanssa, josta hän myöhemmin erosi Kunjajevin 1970-luvun lopulla omien ultranationalististen asemien vuoksi. [2]
Käännetty slaavilaisista kielistä. Vuonna 1979 hän julkaisi käännöksen teoksesta " Tarina Igorin kampanjasta ", jota antiikin venäläisen kirjallisuuden suurin asiantuntija Dmitri Likhachev arvosti suuresti .
Muista, että olet todellinen runoilija, et ole runoilija. Runous on jotain korkeampaa... Venäläinen kulttuuri tarvitsee sinua, joten pidä huolta turvallisuudestasi kansallisena aarteena. Rakastan sinua ja runouttasi Dmitri Likhachev
Shklyarevskyn runoja leimaa sanan selkeys ja runollisen muodon puhtaus. Ne on käännetty bulgariaksi, italiaksi, saksaksi, puolaksi, tšekiksi, japaniksi ja muille kielille.
Vuonna 1986 hän oli hyvin järkyttynyt Tšernobylin katastrofista , joka tapahtui alueella, jossa hän syntyi. Seuraavasta kirjasta saadulla valtionpalkinnolla (1987) hän istutti metsiä Valko-Venäjälle. Tähän päivään asti voit nähdä kylttejä, joissa on teksti "Runoilija Igor Shklyarevskyn metsä" [3] .
Hänet valittiin RSFSR:n SP:n (1985-1991) ja Neuvostoliiton SP:n (1986-1991) hallituksen jäseneksi, Venäjän PEN-keskuksen toimeenpanevaan komiteaan (vuodesta 1989). Hän oli Literaturnaya Gazetan julkisen neuvoston jäsen (1990-1997), Neuvostoliiton rauhankomitean alaisen Eyes of the Earth -ympäristöliikkeen puheenjohtaja (vuodesta 1989). Venäjän federaation presidentin alaisen valtionpalkintoja käsittelevän toimikunnan jäsen, Venäjän federaation presidentin alaisen Puškin-palkintotoimikunnan puheenjohtaja (vuodesta 1999) [4] . Hän oli Venäjän kirjailijoiden liiton puheenjohtaja .
Intohimoinen pelaaja hän piti ruletista, korteista, biljardista ja kaikenlaisista arpajaisista. Vuonna 2005 hän oli Venäjän avoimen mestaruuden kunniavieras etusijalla.
Kuollut 7.9.2021 [5] COVID -19 :stä [6] . Igor Ivanovich Shklyarevskyn tahdon mukaan hänen tuhkansa hajallaan Dneprin viereisille Mogilevin kukkuloille [7] .
Palkinnot ja tittelin
- Kansojen ystävyyden ritarikunta (16.11.1984);
- Neuvostoliiton valtionpalkinto (1987) - runo- ja runokirjasta "Kuuntelen taivasta ja maata" (1985)
- Tsarskoje Selo -taidepalkinto (1998);
- Venäjän federaation valtion Puškin-palkinto (1999) [8] [9] ;
- Koko Valko-Venäjän Exarch Filaretin diplomi "Kirkon alalla tehtävään työhön kiinnitetään huomiota Kristuksen syntymän 2000-vuotispäivän muistoksi " (2000).
Bibliografia
- Olen tulossa! - Mn. , 1962;
- Vene. - Mn. , 1964;
- Onni. - M .: Neuvostoliiton kirjailija , 1968;
- Tahtoa. - M . : Neuvostoliiton kirjailija, 1972;
- Kateus. - M .: Sovremennik, 1974;
- Katso haara. Jakeet, käännökset. - Mn. , 1975;
- Kylmä snap. - M .: Nuori vartija, 1975;
- Linnun varjo. Kolme tarinaa. - M . : Neuvostoliiton kirjailija, 1976;
- Vene. - M .: Sovremennik, 1977;
- Nimetön voima. - M . : Neuvostoliiton kirjailija, 1978;
- Vieras. - Mn. , 1980;
- Kätkö. - M . : Neuvostoliiton kirjailija, 1981;
- Veli. - M .: Nuori vartija, 1982;
- Valittu: Runoja ja runoja. - M . : kaunokirjallisuus, 1984
- Lautta Valko-Venäjältä Venäjälle. Kääntäjän kirja. - Mn. , 1984.
- Kuuntelen taivasta ja maata. - M . : Neuvostoliiton kirjailija, 1985.
- Punainen kirja. - M .: Neuvosto-Venäjä, 1986;
- Runous on leijona, jolla on harja. Artikkelit. - M . : Neuvostoliiton kirjailija, 1986;
- Sana maailmasta. - M .: Nuori vartija, 1987;
- Vesi silmät. - M .: Sovremennik, 1989;
- Ymmärrän paremmin kuin pilvet. - M . : Neuvostoliiton kirjailija, 1990;
- Suosikit. - M . : kaunokirjallisuus, 1990;
- Luen "Sana rykmentistä ...": Kirja opiskelijoille. - M .: Koulutus, 1991. - 80 s.;
- Runoja. - M. , 1997;
- "Igorin kampanjan tarinan" arvoituksia ja salaisuuksia. Artikkelit. - M. , 1998;
- Jäähyväiset runolle. - M. , 2002.
Muistiinpanot
- ↑ Venäjän federaation presidentin asetus, 4. kesäkuuta 1999, nro 703 "Puskinin runouden palkinnon myöntämisestä 1999"
- ↑ David-Schraer-Petrov . [Sirppi ja vasara: Igor Shklyarevsky ja Stanislav Kunyaev // Kirjassa: Vodka kakuissa. Romantiikkaa kirjailijoiden kanssa Vodka kakuissa. Romaani kirjailijoiden kanssa]. - Pietari. : Akateeminen projekti, 2007. - S. 380-401.
- ↑ Igor Shklyarevsky: Asiakirjat analyyttisen viikkolehden "Rakurs" (Latvia) verkkosivustolla (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 8. huhtikuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 30. heinäkuuta 2014.
- ↑ Pitkät listat koko venäläisestä Boldino Autumn -kirjallisuuspalkinnosta julkistettiin . Moskovsky Komsomolets (26. heinäkuuta 2021). Käyttöönottopäivä: 10.9.2021.
- ↑ Igor Ivanovich Shklyarevsky (25.6.1938 - 9.7.2021)
- ↑ Mihail Sinelnikov . www.facebook.com . Haettu: 8.9.2021.
- ↑ Runoilija Igor Shklyarevsky jätti jälkeensä runoja ja metsän
- ↑ Fazil Iskander ja Igor Shklyarevsky tulivat Pushkin-palkinnon "Boldino Autumn" omistajiksi (pääsemätön linkki) . Moskovsky Komsomolets (9. helmikuuta 1998). Haettu 1. heinäkuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 14. heinäkuuta 2014.
- ↑ Iskanderin ja Shklyarevskyn kultainen lehti . Kirjallinen sanomalehti. - 1998. - nro 6 (2. marraskuuta 1998). Käyttöönottopäivä: 10.9.2021.
Linkit
- Igor Shklyarevsky " Journal Hallissa "
- Igor Shklyarevskyn henkilökohtainen verkkosivusto
- Shklyarevsky Igor Ivanovich. Venäjän kirjallisuuden instituutti (Pushkin House) RAS
 Temaattiset sivustot | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||