Juri Puntus | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Koko nimi | Juri Iosifovich Puntus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lempinimet | Sammutin , seksisymboli [1] | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
On syntynyt |
8. lokakuuta 1960 (62-vuotiaana) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kansalaisuus | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
asema | hyökkäys | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Klubin tiedot | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
klubi | Maxline | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Työnimike | Päävalmentaja | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Juri Iosifovich Puntus ( valkovenäjäksi: Yury Iosifavich Puntus ; 8. lokakuuta 1960 , Tivalin kylä, Minskin alue , Valko-Venäjän SSR , Neuvostoliitto ) on Neuvostoliiton ja valkovenäläinen jalkapalloilija ja Maxline - seuran jalkapallovalmentaja.
Minskin SDUSHOR-5:n oppilas (ensimmäinen valmentaja - Mihail Mustygin ). Pelasi Traktor Minsk (1977-1979), Granit Mikashevichi (1979-1980), Lokomotiv Baranovichi (1980), Sputnik Minsk (1981-86), Spartak Semipalatinsk (1986). Urheilun maisteriehdokas . Eteenpäin . Korkein urheilusaavutus on BSSR:n mestaruuden kolmas sija (Sputnik, 1986). Hän lopetti pelaajauransa vuonna 1987 loukkaantumisen vuoksi.
Kaksi korkeakoulututkintoa. Vuonna 1983 hän valmistui Valko-Venäjän teknisestä instituutista koneinsinööriksi , vuonna 1996 - AFViS (nykyinen nimi - BSUPC ) .
Hän työskenteli Minskin "Sputnik" (1987-90) vanhempana valmentajana ja joukkueen päällikkönä, pääkaupungin " Luch " (1991-92) ja Yakut " Dynamo " (1993), vanhempi valmentaja ja päävalmentaja. Nizhnevartovsk " Samotlor XXI " (1994), Rybakin päävalmentaja ( Starodubskoje kylä , Sahalin) (1995).
vuonna 1996 hän hyväksyi Anatoli Kapskyn tarjouksen ja johti Borisov BATE : tä . Hän nousi joukkueen kanssa toisesta liigasta korkeimmalle , johti sen kahdesti kultaan ( 1999 , 2002 ) , kahdesti hopealle ( 1998 , 2000 ) ja kerran pronssille ( 2001 ) kansallisissa mestaruuskilpailuissa.
Vuoden 1999 lopusta joulukuuhun 2005 - Valko-Venäjän nuorisojoukkueen päävalmentaja .
Vuoden 2004 lopussa hän jätti yllättäen BATE:n ja ryhtyi Minskin MTZ-RIPO :n päävalmentajaksi . Seuraavalla kaudella Minskers voitti Valko-Venäjän Cupin ja mestaruuden pronssia.
Helmikuussa 2006 hänet nimitettiin Valko-Venäjän maajoukkueen päävalmentajaksi , kun hän jatkoi työskentelyä MTZ-RIPO:ssa. Vuoden 2006 lopussa hän jätti seuran ja keskittyi työskentelemään maajoukkueen kanssa. Hänellä ei ollut paljon menestystä maajoukkueessa ja heinäkuussa 2007 erottuaan maajoukkueen hän palasi MTZ-RIPO:hon [2] . Vuonna 2008 hän voitti jälleen Cupin ja pronssia.
Syyskuussa 2009 hänet nimitettiin Dynamo Brestin päävalmentajaksi . Tehtiin joukkueen nuorennus. Hän kutsui Brestiin sellaisia pelaajia kuin Ucha Gogoladze ja Igor Burko . Samanaikaisesti hänen aloitteestaan, syyskuussa 2010, Roman Vasilyuk jätti kotiseuransa . Kaudella 2009 ja 2010 Brestin joukkue saavutti mestaruuden viidennen sijan. Kauden 2011 alku oli epäonnistunut, ja heinäkuussa Puntus erotettiin Brestin seurasta.
Pian Puntus, kaikille odottamatta, hyväksyi tarjouksen johtaa Smolevichi Wigwamia , joka sulki tuolloin toisen liigan taulukon . Hän aikoi tuoda seuran (josta tuli myöhemmin Smolevichi-STI) Major League -liigaan. kuten hän kerran teki BATE:n kanssa [3] Kaudella 2011 Smolevichi nousi sarjataulukon keskipisteeseen, ja seuraavana vuonna seura voitti nuorilla pelaajilla vahvistuneena toisen liigan ja eteni ensimmäiseksi.
Kaudella 2013 Smolevichi-STI pelasi ykkösliigassa. Joukkue jatkoi pelaamista nuorten pelaajien kanssa, sitä vahvisti vain kokenut Oleg Strakhanovich . Smolevichin seuralla ei ollut paljon menestystä, vuorotellen voittoja tappioilla ja päätyi tuloksena sijoituksen keskelle. Lokakuussa Svetlogorskin " Khimikin " murskaavan tappion jälkeen Puntus erosi [4] .
Tammikuussa 2014 ilmestyi tieto, että Puntus johtaa Mozyr Slaviaa , joka oli menettänyt paikkansa Valioliigassa. Hänestä tuli virallisesti päävalmentaja helmikuun alussa [5] . Hän pystyi kokoamaan nuoren joukkueen, jossa pelasi joukko kokeneita pelaajia (Strakhanovich oli heidän joukossaan), Puntus kutsui merkittävän osan pelaajista entisestä seurastaan, Smolevichi-STI:stä. Seurauksena oli, että Slavia, muutama kierros ennen ykkösliigan maalia, takasi itselleen paluun eliittidivisioonaan.
Kausi 2015 "Slavia", joka kauden välissä vahvistui pääasiassa Ykkösliigan pelaajilla, aloitti hyvin ja päätyi taulukon keskelle, mutta mestaruuden toisella puoliskolla alkoi kärsiä tappioita ja lähestyi putoamista. vyöhyke. Lokakuun alussa Slutskin kotitappion (1:6) jälkeen Puntus ilmoitti haluavansa lähteä päävalmentajan paikasta, mutta seuran johto tarjosi valmentajalle jatkaa työskentelyä joukkueen kanssa. Marraskuun 8. päivänä Puntus johti Slavian viimeisen kierroksen ottelussa Neman Grodnoa vastaan (1:3), jolloin hänestä tuli historian ensimmäinen valmentaja, joka on pelannut 400 ottelua Valioliigassa [6] .
Joulukuussa 2015 tuli tiedoksi, että Puntus pysyy Slavian päävalmentajana ensi kaudella. Tasaisen kauden 2016 jälkeen joukkue päätyi vuonna 2017 putoamisvyöhykkeelle ja putosi toiseksi viimeiselle sijalle kauden lopussa. Tappion jälkeen 29. kierroksella Naftan Novopolotskista (1:2) Puntus poistettiin joukkueen johdosta, jota Mihail Martinovich valmistautui viimeiselle kierrokselle . Tämän seurauksena Slavia menetti paikkansa Valioliigassa, ja Puntus jätti sopimuksen päätyttyä marraskuussa 2017 mozyrialaisten päävalmentajan paikasta [7] .
Tammikuussa 2019 hänet nimitettiin Belshina Bobruiskin päävalmentajaksi [ 8 ] . Puntuksen johdolla joukkueesta tuli yksi ensimmäisen liigan johtajista, kaudella 2019 he pitivät itsevarmasti toista linjaa, mikä varmisti pääsyn Valioliigaan.
Syyskuussa 2019 hänet nimitettiin Torpedo-BelAZ Zhodinon päävalmentajaksi [9] . Vuonna 2020 Torpedo-BelAZ voitti mestaruuden ensimmäistä kertaa; ja valmentaja itse tunnustettiin mestaruuden parhaaksi valmentajaksi. Kaudella 2021 joukkue alkoi menestyä huonommin, oli taulukon keskellä. Heinäkuussa hän jätti Zhodino-klubin [10] .
Heinäkuussa 2022 hänet nimitettiin Valko- Venäjän mestaruuden ensimmäisessä liigassa pelaavan Maxline Rogachevin päävalmentajaksi. [yksitoista]
![]() |
---|
FC Yakutian päävalmentajat | |
---|---|
|
FC BATE :n päävalmentajat | |
---|---|
|
Valko-Venäjän jalkapallomaajoukkueen päävalmentajat | |
---|---|
|
FC Partizan Minskin päävalmentajat | |
---|---|
FC Dynamo Brestin päävalmentajat | |
---|---|
|
FC Slavia Mozyrin päävalmentajat | |
---|---|
|
FC Belshinan päävalmentajat | |
---|---|
|
FC Torpedo-BelAZ :n päävalmentajat | |
---|---|
|