| ||
|---|---|---|
| Armeija | Neuvostoliiton asevoimat | |
| Asevoimien tyyppi | Merivoimien ilmavoimat | |
| Joukkojen tyyppi (joukot) | Ilmavoimien BF | |
| Muodostus | 09 lokakuuta 1939 | |
| Hajotus (muutos) | 10. syyskuuta 1941 | |
| Sota-alueet | ||
| Baltian maat , Hanko , Itämeri . | ||
| Jatkuvuus | ||
| Edeltäjä | BF:n ilmavoimien 9. ilmailuprikaati | |
Itämeren laivaston ilmavoimien 10. sekailmailuprikaati oli Neuvostoliiton laivaston ilmavoimien sotilasyksikkö toisessa maailmansodassa.
Kesällä 1939 Neuvostoliiton ja Viron tasavallan hallitusten välisen sopimuksen seurauksena Viron tasavalta salli Neuvostoliiton sotilastukikohtien perustamisen ja sotilasosaston sijoittamisen. BF:n ilmavoimien johto sai tehtäväkseen allokoida osan ilmavoimista Baltian maihin siirrettäväksi.
Merivoimien 09.10.1939 antaman määräyksen perusteella alle puoli vuotta sitten muodostettu BF:n ilmavoimien 9. (tiedustelu)ilmailuprikaati hajotetaan. Prikaati oli aseistettu MBR-2 meritiedustelukoneilla, jotka yhdistettiin viiteen lentolaivueeseen. Prikaatin päämaja oli Oranienbaumissa. Puretun prikaatin pohjalta muodostetaan 10. sekailmailuprikaati osana 12. OMRAE:tä ja 44. OMRAE:tä (RGA Navy f. R-1678, op. 1, d. 69, l. 112 and f. R-1529, op. 1, tiedosto 78, arkki 83). Yhteensä käytössä oli 14 MBR-2:ta.
Myöhemmin prikaatiin otettiin 43. OMRAE, myös MBR-2:lla.
Prikaatin päämaja oli Tallinnassa. Prikaati oli Itämeren laivaston ilmavoimien komentajan alainen, toiminnallisesti suljettuna Itämeren alueen rannikkopuolustuksen komentajalle.
Joulukuun 3. päivästä 1939 alkaen 10. SAB tuli tunnetuksi BF:n ilmavoimien 10. ilmailuprikaatina .
Suomen kanssa käydyn sodan alkaessa prikaatia vahvistettiin lähetetyillä ilmailuyksiköillä - hävittäjillä (15 I-15, 16 I-153), tiedustelukoneilla (15 MBR-2) ja pommikoneilla (27 SB, 12 DB-3). , joista myöhemmin muodostettiin seuraavat: SB-lentokoneiden 1. ja 2. AE, DB-3-lentokoneiden 3. AE, hävittäjien 1. ja 2. AE sekä MBR-2 tiedustelukoneen kolme AE - 15., 43. ja 44. OMRAE . Keväällä 1940 13. IAP siirrettiin prikaatiin.
22.6.1941 alkaen prikaati sijaitsi Tallinnan , Pärnun , Ezelin ja Dagon saarilla , Kerstovon lentokentillä sekä Hangon laivastotukikohdassa.
22.6.1941 lähtien prikaati on toiminut pääasiassa Itämeren ja Suomenlahden yllä . 25. kesäkuuta 1941 tämän nimenomaisen prikaatin lentäjä A.K. Antonenko ampui alas ensimmäisen lentokoneen Tallinnan yllä, joka kirjattiin Baltian laivaston ilmavoimien kustannuksella, ja 29. kesäkuuta 1941 V.A. Ermakovista tuli ensimmäinen Baltian laivaston ilmavoimien lentäjä, joka kuoli.
Kesä-elokuussa 1941 prikaatiyksiköt toimivat Itämerellä 8. armeijan kokoonpanojen eduksi , kattavat Moonsundin saariston saaret , osallistuvat Tallinnan ja Hangon niemimaan puolustukseen .
Elokuun 28. päivään mennessä kaikki eloonjääneet lentokoneet lensivät Leningradin lähellä sijaitseville lentokentille, ja tekninen henkilökunta ja tukiyksiköt nousivat Kronstadtiin lähteville aluksille. Tässä traagisessa siirtymävaiheessa suurin osa henkilöstöstä kuoli.
10. syyskuuta 1941 (muiden lähteiden mukaan - 25. lokakuuta) prikaati hajotettiin: se siirsi hävittäjäyksikkönsä Itämeren laivaston ilmavoimien 61. hävittäjälentoprikaatiin , 73. pommikonerykmenttiä 8. pommi-ilmailuprikaatiin. Baltian laivaston ilmavoimat .
Marraskuuhun 1941 mennessä prikaatin komento saapui Saranskiin, jossa laivaston 1. reservilentorykmentin pohjalta järjestettiin taisteluissa raivostuneita laivaston ilmailuyksiköitä uudelleen. Helmikuussa 1942 prikaatin komento lähetettiin Tyynellemerelle, missä merivoimien komission määräyksen nro 0042 perusteella aloitettiin samalla numerolla olevan prikaatin muodostaminen.