34. jalkaväkidivisioona | |
---|---|
Vuosia olemassaoloa | 1. huhtikuuta 1936 - huhtikuuta 1945 |
Maa | Saksa |
Mukana | maajoukot |
Tyyppi | jalkaväen divisioona |
Toiminto | jalkaväki |
väestö | 15 tuhatta ihmistä |
Dislokaatio | Koblenz (XII piiri) |
Osallistuminen |
34. Jalkaväkidivisioona ( saksa: 34. Infanterie-Division ) on natsi-Saksan asevoimien maavoimien taktinen muodostelma toisen maailmansodan aikana.
Se perustettiin 1. huhtikuuta 1936 ensimmäisen mobilisaatioaallon aikana. Sijaitsee Koblenzissa , joka kuului XII sotilaspiiriin. Hän osallistui ranskalaiseen operaatioon Saarlandin miehittämisessä .
Lisäksi Saksan lentooperaatioita suoritettiin Luxemburgissa , ja 5 keski-Belgiaan johtanutta risteystä ja liikennelinjaa valloitettiin. Hyökkäyksen suoritti 125 vapaaehtoista 34. jalkaväedivisioonasta Weiner Heydrichin johdolla. Lentokuljetukset suoritettiin Fieseler Fi 156 Storch -koneella . 5 lentokonetta katosi ja 30 ihmistä kuoli [1] .
Kesäkuussa 1941 osana Army Group Centeriä hän osallistui Neuvostoliiton hyökkäykseen.
22. kesäkuuta 1941, Barbarossa-operaation alkaessa, divisioona murtautui helposti puolustuslinjan läpi kaupungin ympäri ja eteni Berezinaan ja lopulta Dnepriin Mogilevin eteläpuolella.
Tykistön valmistelun aikana Saksan 34. jalkaväedivisioona aiheutti raskaita tappioita 22. panssaridivisioonallemme , joka sijaitsee eteläisessä Brestin sotilaskaupungissa 2,5-3,5 km päässä valtion rajasta. Tämä kaupunki sijaitsi tasaisella alueella, hyvin näkyvissä vihollisilta. Tykistötuli kaupunkiin ja sitä seuranneet ilmahyökkäykset olivat odottamattomia sekä divisioonalle että muille joukoille. Suuri määrä komentohenkilöstön henkilöstöä ja perheenjäseniä kuoli ja loukkaantui. Tätä helpotti divisioonan osien tungosta sijainti. Puna-armeijan sotilaat majoittivat asuntoloihin, nukkuivat 3-4-kerroksisilla makuupaikoilla ja upseerit perheineen asuivat komentohenkilökunnan taloissa lähellä puna-armeijan kasarmia. Tykistö- ja ilmaiskujen seurauksena divisioona menetti myös suurimman osan panssarivaunuistaan, tykistöistään ja ajoneuvoistaan, yli puolet tankkereista, työpajoista ja keittiöistä. Vihollisen tulesta divisioonan tykistövarasto sekä polttoaine- ja voiteluainevarasto syttyivät tuleen ja räjähti sitten.
- Sandalov L. M. 4. armeijan joukkojen taisteluoperaatiot Suuren isänmaallisen sodan alkukaudellaDivisioona taisteli Neuvostoliiton alueella kolme vuotta. Dnepri -Karpaattien operaation aikana Gorny Tikichin lähellä hän kärsi raskaita tappioita, mikä johti divisioonan evakuoimiseen itärintamalta. Heinäkuussa 1944 hänet siirrettiin Italiaan, missä hän antautui huhtikuussa 1945.
Komentoaika | Sotilasarvo | Nimi |
---|---|---|
1. huhtikuuta 1936 - 1. lokakuuta 1937 | kenraaliluutnantti | Erich Lüdke |
1. lokakuuta 1937 - 1. maaliskuuta 1938 | Kenraalimajuri | Max von Fiban |
1. maaliskuuta 1938 - 1. huhtikuuta 1939 | kenraaliluutnantti | Friedrich Bremer |
19. heinäkuuta 1939 - 10. toukokuuta 1940 | Tykistön kenraali | Hans Behlendorff |
11. toukokuuta - 1. marraskuuta 1940 | kenraaliluutnantti | Werner Zanne |
1. marraskuuta 1940 - 18 lokakuuta 1941 | Tykistön kenraali | Hans Behlendorff |
18. lokakuuta 1941 - 5. syyskuuta 1942 | kenraaliluutnantti | Friedrich Furst |
5. syyskuuta - 2. marraskuuta 1942 | kenraaliluutnantti | Theodor Scherer |
2. marraskuuta 1942 - 31. toukokuuta 1944 | Jalkaväen kenraali | Friedrich Hochbaum |
31. toukokuuta 1944 - 1945 | kenraaliluutnantti | Theobald Lieb |
1945 | Eversti | Ferdinand Hippel |
Divisioonan rakenne toisen maailmansodan aikana vuosina 1939-1944
1939 | 1942 | 1943-1944 |
80. jalkaväkirykmentti | 80. jalkaväkirykmentti | |
107. jalkaväkirykmentti | 107. jalkaväkirykmentti | |
253. jalkaväkirykmentti | 253. jalkaväkirykmentti | |
34. tykistörykmentti | ||
34. insinööripataljoona | ||
34. panssarintorjuntatykistöpataljoona | 34. panssarivaunutuhoajapataljoona | |
34. viestintäpataljoona | ||
34. tiedustelupataljoona | 34. skootteripataljoona | 34. Fusilier-pataljoona |
34. pataljoona AIR | -- | |
34. reservipataljoona | ||
34. jalkaväkidivisioonan tukiyksiköt |