| Glos z Liettua | |
|---|---|
| Tyyppi | sanomalehti |
| Perustettu | 20. tammikuuta ( 1. helmikuuta ) , 1864 |
| Julkaisujen lopettaminen | 20. maaliskuuta ( 1. huhtikuuta ) , 1864 |
| Poliittinen sitoutuminen | Liettuan johtokunta [d] |
| Kieli | Kiillottaa |
| Pääkonttori | |
" Głos z Litwy " (kirjaimellinen käännös "Ääni Liettuasta") on maanalainen sanomalehti Puolan kansallisen kansannousun ajalta 1863-1864. Julkaistu 20. tammikuuta (1. helmikuuta) - 20. maaliskuuta (1. huhtikuuta) 1864 Itä-Preussissa ( Königsberg , Vilna merkittiin numeroissa julkaisupaikkana ), julkaistu puolaksi Itä-Preussin komissaarin toimituksessa kapinallinen Peter Drževetskyn kansallinen hallitus. Asiaa oli kaikkiaan viisi. Sanomalehti oli Vilnan kapinalliskeskuksen epävirallinen elin, joka myönsi varoja sen julkaisemiseen. Sanomalehti julkaisi (ilman allekirjoitusta) viestejä Vilnasta, Minskistä , Disnenshchinasta ja muista paikoista, ajankohtaista tilannetta ja kansainvälistä tilannetta arvioivia journalistisia artikkeleita, tietoa kapinallisten taisteluista, tsaarin viranomaisten politiikkaa paljastavia asiakirjoja.
Lehden julkaisemisen aloitteentekijä oli Konstantin Kalinovsky , Kalinovskyn ulkomainen edustaja Vladislav Malakhovsky osallistui materiaalien keräämiseen ja lehden johtamiseen. Kalinovsky ilmaisi tyytyväisyytensä 1. numeron julkaisuun "Kirjeessä hirsipuusta", jonka ensimmäinen osa on suora vetoomus toimittajille "Ja sanomalehti lensi nurkkaan, ja luimme sen tarkkaavaisesti, kaikki pitivät siitä kovasti. , koska totuus on kirjoitettu. Ota vastaan kiitollisuutemme tästä ja tulosta kirje ... ". Kirjettä ei tuntemattomista syistä painettu (se julkaistiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1867), mutta on mahdollista, että sanomalehdessä julkaistiin muuta Kalinovskyn materiaalia. Joka tapauksessa hänen vaikutuksensa sanomalehden ideologiseen sisältöön on kiistaton. 7. (19.) maaliskuuta 1864 päivätyssä kirjeenvaihdossa Vilnasta ilmaistiin Kalinovskyn suosikkiajatus kaikkien entisen Kansainyhteisön kansojen oikeudesta itsenäiseen kehitykseen ja vastaavasta tämän alueen kansalliskielten yhtäläisestä asemasta. .. haluamme jokaisen kielen kehittyvän oman elinkelpoisuutensa mukaan ja liettua, valkovenäläinen, pikkuvenäläinen ja puola.