Aavik, Johannes
| Johannes Aavik | |
|---|---|
| est. Johannes Aavik | |
| Syntymäaika | 8. joulukuuta 1880 |
| Syntymäpaikka | Randver , Laimalan seurakunta , Ezelin lääni , Liivinmaan kuvernööri |
| Kuolinpäivämäärä | 18. maaliskuuta 1973 (92-vuotias) |
| Kuoleman paikka | |
| Maa | |
| Tieteellinen ala | kielitieteilijä |
| Työpaikka | |
| Alma mater |
Derpt University , Nizhynin historiallinen ja filologinen instituutti |
| Palkinnot ja palkinnot | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Johannes Aavik ( Est. Johannes Aavik ; 8. joulukuuta 1880 , Laimalan seurakunta , Saarenmaa , Venäjän valtakunta - 18. maaliskuuta 1973 , Tukholma ) - virolainen kielitieteilijä , viron kielen uudistaja .
Elämäkerta
Vuonna 1902 hän valmistui saksankielisestä lukiosta Kuressaaressa . Vuosina 1902-1903 hän opiskeli Jurjevin yliopistossa . Vuosina 1903-1905 hän opiskeli Nizhynin historiallisessa ja filologisessa instituutissa Ukrainassa , vuonna 1910 hän siirtyi tohtoriohjelmaan Helsingin yliopistoon . Hän oli Nuori Viron -järjestön jäsen.
Vuosina 1926-1933 hän opetti Tarton yliopistossa . Vuonna 1934 hänet nimitettiin julkisten koulujen tarkastajaksi.
Aavikista tuli ainutlaatuinen kokeilu viron kielen radikaalista uudistamisesta , joka kosketti jopa sen kielioppia. Hän kehitti viron kieleen yksinkertaistetun lauserakenteen ja ehdotti myös useita uusia sanajuuria, jotka hän lainasi viron ja suomen murteista äänten ja semanttisten merkityksien assosiatiivisuuden perusteella. Yhdessä runoilija ja kääntäjä Villem Ridalan kanssa hän onnistui tuomaan yli 300 uutta sanaa nykyaikaiseen viron kieleen. Aavikin yleisimmin käytettyjä kieliopillisia keksintöjä on esimerkiksi adjektiivien lyhyt superlatiivimuoto.
Vuoden 1944 jälkeen hän jatkoi työskentelyä viron kielen uudelleenjärjestelyn parissa maanpaossa Ruotsissa , jossa hän julkaisi viron murteiden atlasin, käsitteellisen sanakirjan, etymologisen sanakirjan ja muita teoksia.
Saarenmaan saarella Kuressaaren kaupungissa avattiin Johannes Aavikin muistomuseo.
Sisältyy 1900-luvun Viron 100 suurhahmon listaan (1999) , joka on laadittu kirjallisen ja verkkoäänestyksen tulosten perusteella [ 1] .
Julkaisut
- Eesti kirjakeele täiendamise abinõudest (1905)
- Ruth (1909)
- Keele kaunima kõlavuse poole // Eesti Kirjandus (1912)
- Eesti rahvusliku suurteose keel (1914)
- Eesti kirjakeelse stiili arenemise järgud // Noor-Eesti V (1915)
- Eesti luule viletsused (1915)
- Keel ja kirjandus // Sõna (1918)
- Uute sõnade sanatik (1919)
- Uute ja vähemmän tunnettuja sanoja (1921)
- Puudused uuemas eesti luules (1922)
- Keeleuenduse äärimmäiset mahdollisuudet (1924)
- Miten suhtautua "Kalevipojale" (1933)
- Eesti õigekeelsuse õpik ja grammatika (1936)
Muistiinpanot
- ↑ Sajandi sada Eesti suurkuju / Koostanud Tiit Kändler. - Tallinn: Eesti Entsüklopediakirjastus, 2002. - 216 lk. ISBN 998570102X .
Linkit
 |
| |||
|---|---|---|---|---|