Abden

Abden
Kausi XIV-XV vuosisatoja
Otsikko hoftlings

Abdena on hoftlings-suku (johtajat) Itä- Friisiasta . Pian vuoden 1400 jälkeen Münsterin piispat , jotka puolustivat siellä vanhoja oikeuksia, ottivat Emdenin kaupungin ja sen ympäristön haltuunsa ja muuttivat ne omaisuutensa keskukseksi.

Historia

Ensimmäinen nimeltä tunnettu edustaja on Wiard Droste tho Emetha, joka rakensi linnan Emdeniin noin vuonna 1300. Münsterin piispat uskoivat hänelle rahapajan ja tullin valvonnan [1] . Hänen pojanpoikansa Hisco Abdena tiesi kuinka vastustaa Munsterin vaikutusta. Hänestä tuli provosti vuonna 1390 ja Hoftling Emdenistä vuonna 1400 [2] . Hänen hallinnossaan Emdenin kauppasuhteet laajenivat merkittävästi, erityisesti Münsterin ja Westfalenin kanssa. Hän onnistui myös saamaan kaupungin tuottoisan säilytysoikeuden kaikkiin ohikulkiviin aluksiin. Joskus, kuten muut itäfriisiläiset Hoftlingit, hän tuki Vitalian-veljiä ja tarjosi heille suojaa ja kauppapaikkoja maihinsa [3] . Siten Hisco loi pohjan Emdenin kehittymiselle kaupunkialueeksi.

Tämä kehitys sai Hansan puuttumaan asiaan . Vitalian-veljesten ottamiseksi hallintaansa Pohjanmerelle lähetettiin yksitoista aseistettua alusta, joissa oli 950 sotilasta [4] . Hisko onnistui vaihtamaan puolta ja luovutti 6. toukokuuta 1400 Emdenin kaupungin ja linnan Hansaliitolle, joka kiitoksena jätti hänelle hoftlingin aseman. Vuonna 1413 Keno II Tom Brok onnistui karkottamaan Hiscon Emdenistä [5] . Tämän seurauksena hän pakeni Groningeniin . Vasta viimeisen Brockin, Okko II :n, kaatuminen mahdollisti ikääntyneen Hiskon palata kotikaupunkiinsa, missä hän pian kuoli.

Abdenin linjan viimeinen päällikkö Emdenissä oli Hiscon poika Immel , joka liittoutui jälleen Vitalin veljien kanssa. Sitten Immel vangittiin Hansan rangaistusretkikunnan aikana ja kuoli vankeudessa Hampurissa vuonna 1455 [6] .

Muistiinpanot

  1. Anton Kappelhoff. Die Entwicklung der landesherrlichen Hoheitsrechte in Ostfriesland und ihr Niederschlag in der Münzprägung // Emder Jahrbuch  (saksa) . - 1966. - Bd. 46. ​​- S. 5-110.
  2. Heinrich Schmidt. Politische Geschichte Ostfrieslands // Ostfriesland im Schutze des Deiches. Beiträge zur Kultur- und Wirtschaftsgeschichte des ostfriesischen Küstenlandes  (saksa) / Deichacht Krummhörn (Hrsg.). - Leer, 1975. - Bd. V.-S. 78.
  3. Hanswilhelm Haefs. Ostfriesland: Anmerkungen zur Geschichte durch Berichte über die politische Entwicklung der Friesen  (saksa) . - Norderstedt: Books on Demand, 2013. - S. 40. - ISBN 978-3-8334-2384-0 .
  4. Matthias Puhle. Die Vitalienbrüder: Klaus Störtebeker und die Seeräuber der Hansezeit  (saksa) . - 3. - Frankfurt am Main: Campus-Verlag, 2012. - S. 118. - ISBN 978-3-593-39801-3 .
  5. André Köller. Agonalität und Kooperation. Führungsgruppen im Nordwesten des Reiches 1250–1550  (saksa) . - Göttingen: Wallstein-Verlag, 2015. - S. 331. - ISBN 978-3-8353-1587-7 .
  6. Tileman Dothias Wiarda. Von 1441 bis 1540 // Ostfriesische Geschichte  (saksa) . - Aurich, 1792. - Bd. 2. - S. 386.