Adlerspare, Sophie

Sophie Adlerspare
Sophie Adlersparre
Syntymäaika 6. heinäkuuta 1823( 1823-07-06 ) [1] [2] [3] […]
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 27. kesäkuuta 1895( 27.6.1895 ) [1] [3] [4] (71-vuotias)
Kuoleman paikka
Maa
Ammatti naisoikeusaktivisti , sanomalehden toimittaja
puoliso Axel Adlersparre [d] [1][3][4]
Palkinnot ja palkinnot Illis Quorum
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Sophie Adlersparre ( ruotsi: Carin Sophie Adlersparre ; 6. heinäkuuta 1823  - 27. kesäkuuta 1895 ) oli feministi , toimittaja ja naisten oikeusliikkeen pioneeri Ruotsissa .

Ensimmäisen skandinaavisen naistenlehden "Home Magazine" ( Tidskrift för hemmet ) perustaja ja toimittaja sekä kaksi järjestöä: Handarbetets vänner (osallistuu tekstiilien tuotantoon ja kehittämiseen) ja Fredrika Bremer Association ( Fredrika-Bremer-förbundet , järjestö naisten oikeuksien suojelu). Hän on myös yksi kahdesta ensimmäisestä naisesta, jotka ovat liittyneet Ruotsin valtiokomitean jäseniksi. Hänet tunnetaan myös salanimellä Esseld.

Elämä

Sophie opiskeli kotona ja vietti sitten kaksi vuotta yhdessä Tukholman parhaista tyttöjen täysihoitoloista . Vuonna 1868 hän meni naimisiin aristokraatin Alex Adlersparen kanssa ja hänestä tuli äitipuoli hänen viidelle lapselleen. Hänen miehensä tuki hänen työtään sosiaaliuudistuksessa.

Sophie oli ruotsalaisen kirjailijan ja feministin Fredrika Bremerin työn ihailija sekä feministi Rosalie Olivekronin ystävä , jonka ansiosta hän itse kiinnostui feminismin aiheesta. Tuolloin Ruotsissa Fredrika Bremerin Hertha -romaanin ansiosta julkinen keskustelu naisten oikeuksista oli jo alkanut, mikä johti naimattomien naisten holhouksen lakkauttamiseen ja ensimmäisen julkisen naiskoulun perustamiseen.

Lehti

Vuonna 1859 Adlerspare ja Oliverkuna loivat Skandinavian ensimmäisen naisille suunnatun lehden , Tidskrift för hemmet, josta tuli heti suosittu. Lehtiä tuki taloudellisesti aristokraatin ja salongin omistaja Fredrika Limnell . Lehdestä tuli Ruotsin ensimmäinen pysyvä keskustelufoorumi naisten oikeuksista, sukupuolirooleista ja feminismistä. Rosalie ja Sophie jakoivat päätoimittajan aseman vuoteen 1868 asti, jolloin Rosalie päätti jättää lehden. Sophie jatkoi työskentelyä lehden parissa ilman ystävää. Toimittajana Sophie tuli tunnetuksi salanimellä Esselde.

Vuonna 1886 Tidskrift för hemmet suljettiin ja tilalle tuli uusi menestynyt Dagny -niminen naistenlehti , jonka päätoimittajana Sophie toimi myös vuosina 1886–1888. Tämän lehden on tuottanut "Fredrica Bremer Association", jonka Adlerspare itse perusti.

Aktivismi

Sophie ei keskittynyt pelkästään taisteluun naisten äänioikeudesta huolimatta siitä, että Ruotsissa naiset saattoivat äänestää vasta vuonna 1862. Adlersparen prioriteetti oli koulutus ja työ, joka mahdollistaisi naisten taloudellisen itsenäisyyden. Hän sanoi: "Naiset tarvitsevat työtä, ja työ tarvitsee naisia."

Vuonna 1862 hän järjesti naisille iltakursseja ammatillisen koulutuksen antamiseksi. Vuonna 1863 hän avasi sihteeritoimiston, josta tuli menestyvä rekrytointitoimisto. Seuraavana vuonna hän lähetti tulevan miniänsä, taiteilija Sophia Adlersparen innoittamana vetoomuksen Ruotsin parlamentille, jossa vaadittiin, että naisille annettaisiin oikeus opiskella Royal Academy of Liberal Artsissa yhtäläisin ehdoin miesten kanssa. Tuolloin naiset Royal Academyssa saattoivat opiskella vain erikoisaineita, ja huolimatta siitä, että Sophia oli menestyvä taiteilija, häntä ei hyväksytty akatemiaan. Hänen vetoomuksensa johti keskusteluun eduskunnassa ja lopulta vuoden 1864 uudistukseen, jonka ansiosta naiset saivat opiskella Akatemiassa tasavertaisesti miesten kanssa.

Vuonna 1866 Sophie perusti "Tukholman lukusalin" ( Stockholms läsesalong ), josta tuli ilmainen naisten kirjasto ja joka nosti naisten koulutustasoa ja ammattitaitoa. Sophien mukaan ilmaisen kirjaston tarkoituksena oli antaa naisille mahdollisuus "jatkaa itsekoulutusta ja laajentaa näköalojaan".

Sophie edisti aktiivisesti naisten koulutusta, ei vain siksi, että hän halusi nähdä enemmän naisia ​​ammatillisella alalla, vaan myös siksi, että hän halusi naisten olevan aktiivisempia koko yhteiskunnassa. "Mitä enemmän haluamme ja odotamme naisten osallistumiselta yhteiskunnan uudistamiseen, sitä tärkeämpää on, että he ovat hyvin valmistautuneita", hän sanoi. Tänä aikana naisten koulutuksen alalla tehtiin monia uudistuksia. Vuonna 1865 Sophiesta tuli tyttökoulukomitean jäsen, jonka hallitus nimitti tutkimaan ja esittämään uudistuksia naisten koulutuksen parantamiseksi. Se oli ensimmäinen osavaltiokomitea, jossa oli naisjäseniä: Sophie Adlerspare ja Hilda Kaseli.

Muu toiminta

Vuonna 1874 Sophie perusti yhdessä Hannah Wingen kanssa Handarbets vänner -seuran ja toimi tämän järjestön puheenjohtajana vuoteen 1887 asti. Järjestö harjoitti naisten koulutusta muotisuunnitteluun ja tekstiilityöhön sekä edistyneiden tekstiilituotteiden tuotantoon ja kehittämiseen. Käsityöystävät järjestettiin nostamaan naisten käsityön laatua ja sitä kautta asemaa, mikä oli tuolloin tärkeä toimeentulon lähde naisille, jotka joutuivat toimeentuloon.

Sophie osallistui myös Ruotsin kirjalliseen elämään. Erityisesti hän tuki taloudellisesti Selma Lagerlöfiä hänen työnsä aikana. Ja elämänsä viimeisinä vuosina Sophie työskenteli Fredrika Bremerin elämäkerran kirjoittamisessa, mutta hänellä ei ollut aikaa lopettaa sitä.

Fredrika Bremer -yhdistys

Ehkä Sophie tunnetaan parhaiten Fredrika Bremer -yhdistyksen ( Fredrika-Bremer-Förbundet ) perustamisesta, joka on ensimmäinen naisten oikeuksia puolustava järjestö Ruotsissa. Yhdistys perustettiin vuonna 1884 ja nimettiin kirjailija Bremerin mukaan, jonka ihailija oli Adlerspare itse. Yhdistyksen puheenjohtajan viran täytti muodollisesti Hans Hildebrand , koska Sophie uskoi, että järjestö otettaisiin paljon vakavammin, jos sitä johtaisi mies. Itse asiassa Sophie itse oli kuitenkin puheenjohtaja, hän piti tätä asemaa kuolemaansa asti vuonna 1895. Adlerspare uskoi myös, että miesten osallistuminen tasa-arvotaisteluun on erittäin tärkeää. Järjestön tarkoituksena oli "työskennellä terveen ja rauhanomaisen edistyksen eteen naisten kohottamiseksi sekä moraalisesti että älyllisesti sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti."

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 4 5 K Sophie Adlersparre (f. Leijonhuvud)  (Ruotsi) - 1917.
  2. ↑ 1 2 Västrums kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker. Huvudserien, SE/VALA/00454/CI/2 (1796-1827), kuva: C0029358_00127 - s. 238.
  3. ↑ 1 2 3 4 5 Carin Sophie Adlersparre 1823-07-06 - 1895-06-27 Kvinnosakskvinna, tidskriftsredaktör, Fredrika-Bremer-Förbundets initiativtagare
  4. ↑ 1 2 Karin Sophie Adlersparre, f. Leijonhufwood. // http://runeberg.org/spg/15/0014.html  (ruotsi) - s. 2.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat