| Lev Nikolajevitš Aleksandri | |
|---|---|
| Syntymä |
1889 Chisinau |
| Kuolema | aikaisintaan 13. elokuuta 1937 |
| Toiminta | poliittinen komissaari sisällissodan aikana, liittovaltion taideakatemian arkkitehtuurin tutkimuslaitoksen johtaja |
Lev Nikolajevitš Aleksandri ( 1889 , Chişinău , Bessarabian maakunta , Venäjän valtakunta - Neuvostoliitto ) - Neuvostoliiton valtiomies ja vastuullinen puoluetyöntekijä [1] .
Syntynyt vuonna 1889 Chisinaussa, Bessarabian maakunnassa, aatelistosta. Tsaarin salainen poliisi vainosi häntä vallankumouksellisesta toiminnasta, hän kävi läpi vallankumouksellisen maastamuuton, RCP:n jäsen (b). Koulutuksensa Zürichin arkkitehtiyliopistossa. Vuodesta 1915 lähtien hän oli osa RSDLP:n keskuskomitean sotilaallista organisaatiota (b). Sisällissodan jäsen, verhoyksiköiden eteläosan poliittisena komissaarina (5. elokuuta 1918 - 11. syyskuuta 1918). Etelärintaman puna-armeijan 8. armeijan vallankumouksellisen sotilasneuvoston (3. lokakuuta 1918 - 28. tammikuuta 1919), eteläisen rintaman puna-armeijan 13. armeijan (5. maaliskuuta - 27. kesäkuuta 1919) jäsen. Myöhemmin hän työskenteli ulkoasioiden kansankomissariaatin järjestelmässä, vuonna 1921 hänet vahvistettiin RSFSR:n täysivaltaisen edustuston neuvonantajaksi Latviassa, sitten hän palveli raskaan teollisuuden kansankomissariaatissa. 10. kesäkuuta 1935 lähtien All Unionin taideakatemian arkkitehtuurin tutkimuslaitoksen johtaja. Vuoden 1935 lopussa hänet nimitettiin liittovaltion taideakatemian apulaisjohtajaksi. 13. elokuuta 1937 hänet vapautettiin RSFSR:n kansankomissaarien neuvoston alaisuudessa toimivan taidekomitean määräyksellä virastaan ja suljettiin pois CVC:n työntekijöiden luetteloista. Tukahdutettu [2] .