Aschebergs

Ascheberg
Saksan kieli  Paroni Ascheberg ja Ascheberg-Kettler
Otsikko Barons, Earls
Kansalaisuus
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Ascheberg  on paroniperhe.

Kauan ennen 1200-lukua Aschebergin aatelissuvun esi-isät asettuivat Münsterin alueelle, Westfaleniin, missä he perustivat Aschebergin kaupungin ja ottivat hänen nimensä. niitä kutsuttiin myös nimellä Herrn zu Bygink und zur Heide .

1200-luvulta lähtien Aschebergit ovat jo esiintyneet näiden paikkojen historiassa. Näin vuonna 1296 Wilhelm von Ascheberg allekirjoitti "die Vereinigung der Stiftsstande zu Osnabruck", vuonna 1466 Theodor Aschebergin allekirjoituksen toiseen poliittiseen asiakirjaan; Heinrich von Ascheberg on nimetty yhden turnauksen voittajaksi vuonna 1585.

Westfalenista Aschebergit muuttivat Holsteiniin. Johann von Aschebergillä (Westfalenissa Herr zu Bygink) oli useita poikia, joista vanhin Heinrich jäi sinne ja nuorin Stephen meni ritarien mukana Liivinmaalle, missä hänestä tuli aatelistosuvun Baltian haaran esi-isä. . Hieman aikaisemmin muutkin Ascheberg-sukukunnan edustajat ovat luultavasti muuttaneet Liivinmaalle, sillä yksi heistä, Gosvin von Ascheberg , oli jo Grobinissa vuonna 1426 merkitty Vochteiksi, mutta ei jättänyt jälkeläisiä.

Paronien von Aschebergien suku kuuluu Baltian vanhimpiin aatelissukuihin. Rether von Ascheberg liitettiin 18. heinäkuuta 1634 Kurinmaan aateliston 1. luokkaan numerolla 84. Jo vuonna 1649 hän osallistui Kurinmaan herttua Jaakobin suurlähetystöön Puolan kuninkaalle Jan II Casimirille .

Koska Ketlerien Kurinmaalainen aatelissuku lyhennettiin mieslinjassa , Ringenin kartanon perintö, vuonna 1791 kreivitär Eleanor Ketlerin kanssa naimisiin mennyt Rethar-Gottlieb-Wilhelm von Ascheberg otti sukunimen Ascheberg-Ketler. Itämeren lisäksi tässä aatelissuvussa oli ruotsalaisia ​​ja puolalaisia ​​oksia.

Aschebergin suvun jäseniä Korkeimmissa peruskirjoissa, käskyissä ja muissa virallisissa säädöksissä, vuodesta 1800 alkaen, kutsutaan paroniksi. Hallintosenaatin 10.6.1853 ja 28.2.1862 päivätyllä päätöksellä paronin arvonimi tunnustettiin Kurinmaan aatelissuvulle von Aschebergille.

Kirjallisuus