| Jevgenija Jen Baranova | |
|---|---|
| Evgenia Baranova, Moskova, 2019 | |
| Nimi syntyessään | Evgenia Olegovna Baranova |
| Syntymäaika | 26. maaliskuuta 1987 (35-vuotias) |
| Syntymäpaikka | |
| Ammatti | runoilija , kääntäjä |
| Genre | runous |
| Teosten kieli | Venäjän kieli; ukraina, englanti, kreikka (käännökset) |
| Palkinnot |
|
| hoagoa.ru | |
Evgenia Olegovna Baranova (Jevgenia "Jen" Baranova; 26. maaliskuuta 1987 , Kherson ) - venäläinen runoilija, kääntäjä [1] .
Syntynyt Khersonissa . Valmistunut SevNTU :sta . Julkaistu aikakauslehdissä: "Kansojen ystävyys" , "Tähti", "Siperian valot" , "Uusi rannikko" , "Nuoriso" , "Ring A" , "Ra lapset" , "Zinziver" , "Moskova" , "Khreshchatyk" " , " Prosody " , " New Journal " , " Literratura " , sanomalehdissä " Literaturnaya Gazeta " , " Nezavisimaya Gazeta " jne.
Vuonna 2017 hän perusti yhdessä runoilija Anna Markinan kanssa taideryhmän #belkavkedah [2] , joka järjestää runousesityksiä ja kulttuuriprojekteja kirjallisuuden alalla.
Vuodesta 2019 lähtien hän on toiminut kirjallisuuslehden Formaslov päätoimittajana . Vuodesta 2020 lähtien hän on toiminut samannimisen kustantajan päätoimittajana.
Kirjoittaa venäjäksi. Runoutta on käännetty englanniksi, ukrainaksi ja kreikaksi.
Asuu Moskovassa.
Ukrainasta Venäjälle muuttanut Evgeniya Dzhen Baranova työskentelee ensi silmäyksellä yksinomaan intiimeillä sanoituksilla, jotka eivät kuitenkaan vaikuta ollenkaan ”hiljaisilta”, vaan sisältävät hyvin globaaleja filosofisia yleistyksiä.
Evgenia Jen Baranovan runot syntyvät täydellisestä hiljaisuudesta, niitä ei hallitse jylisevä ulkomaailma, ne ovat puhtaita ja läpinäkyviä. Vain kirjoittajan mielikuvitus toimii. Vahingossa havaitut (tai ei-satunnaisesti aivokuoren tasolla kiinnitetyt) tilanteet käsitellään, puhdistetaan kuoresta - "karamellikääreistä".
Dmitry Artis , "Kansojen ystävyys" [4]
Todellinen runoilija, eri maailmojen kanssa vuorovaikutukseen virittyvä ihminen, joka on lähellä maailmanpuuta tai ainakin sen symbolia, voi myös oppia jotain tärkeää. Evgenia Baranova on runoilija, joka ei ole identtinen runoilijan kanssa, vaikka hän ei suinkaan ole kirjallisuuden viimeinen.
Mihail Kvadratov , "New Coast" [5]
En voi olla tuntematta, että Havupuumusiikki on syvästi traaginen kirja. Elämä roikkuu hauraalla langalla, eikä koskaan tiedä milloin se päättyy. Yleisesti ottaen "memento mori" - kuolema ei ole vielä näkyvissä, mutta siitä on jo laajalti tiedotettu, ja tämä näkyy lähes kaikissa kirjan runoissa. Ja kaikkialla Eugeniassa - ihmisen puolustuskyvyttömyys Providencen edessä. Kaikkea tätä entropiaa vastustaa runoilijan hauras, mutta tuhoutumaton omavaraisuus.
Alexander Karpenko , "Southern Lights" [6]
Nämä runot ratkaisevat jatkuvasti sisällä vaikean kysymyksen: mikä on tärkeämpää - elämä vai kirjallisuus? Minusta se on edelleen tasapeli.
Oleg Dozmorov , "Emigrant Lira" [7]
Huolimatta puolista ja ylivoimaisesta halusta piiloutua, paeta ulkomaailmasta, Evgenia Baranova ei lähde tyhjin käsin, kuitenkin kantaen taskussaan tietyn filosofisen merkityksen kiven. Hänen runoudelleen on ominaista yhteenveto mysteeri, jota lukijan on pakko purkaa pikemminkin aistillisella mielellä.
Daria Totskaya , "Moskova" [8]
Osasta toiseen avautuu jotain tietokonepelin kaltaista, vain runoihin maalattuina, jopa erillisinä riveinä. Sankari katselee lähes irrallaan omaa persoonaansa, joka voi olla pelissä erilaisia hahmoja: hieman surullinen rakastunut nainen, maailmalle lähes traagisesti avoin lapsi, pieni kuoleva vanha nainen, kuollut ystävä. Kaikki nämä ovat melko kovan tehtävän hahmoja, joissa monet liikkeet ovat peruuttamattomia, mutta toipumismahdollisuus on olemassa. Minusta tämä on uusimman runouden ja erityisesti "Havupuumusiikin" erikoisuus.
Natalia Chernykh , "Banneri" [9]
Näiden säkeiden merkitysvaunut on kiinnitetty toisiinsa, kuin näennäisesti yhteensopimattomista osista kootussa junassa - erilaiset osat on koukkupäähän: tavarajunan tavaravaunua seuraa junan makuuvaunu, joka on matkalla pehmennetty, paistettu etelään, ja sitten jostain lapsuudesta takertuu heiluva sininen auto jne. Ja vaikka kirjoittaja yhdessä teksteistä sanoo, että "juna ei mene pidemmälle", tämä juna, joka on täynnä sekä elämän soivia kelloja että mustaa kuoleman hiiltä, liikkuu koko ajan hyppäämällä semanttisesta tilasta toiseen. ”
Anna Markina , "New Coast" [10]
Ilja-palkinnon finalisti (2006) [11] , Zinziver-lehden palkinnon saaja (2017) [12] , 21. vuosisadan kirjailija -palkinnon lyhyt lista (2017) [13] , Astafjev-palkinnon voittaja runoehdokkuudessa ( 2018) [14] , "Kansojen ystävyys" -lehden palkinnon voittaja (2019) [15] , koko Venäjän kirjallisuuspalkinnon "Lyceum" finalisti. Aleksanteri Pushkin nuorille kirjailijoille ja runoilijoille, "Youth"-lehden erikoispalkinto nimikkeessä "Runous" (2019) [16] , "Boldino Autumn" -palkinnon finalisti (2021) [17] . Kuudennen Internet-runokilpailun "Emigrant Lira-2017/18" voittaja [18] , kymmenennen kansainvälisen runofestivaalin "Emigrant Lira-2018 [19] " voittaja, IVY:n Commonwealth of Debuts -palkinnon voittaja (2020) [ 20] .
Sevastopolin rock -yhtye Turgenev-bändi äänitti useita kappaleita Evgenia Dzhen Baranovan runoihin. [21] [22]