Adolfo Betty | |
---|---|
perustiedot | |
Syntymäaika | 21. maaliskuuta 1875 [1] |
Syntymäpaikka |
|
Kuolinpäivämäärä | 2. joulukuuta 1950 [1] (75-vuotias) |
Kuoleman paikka |
|
Maa | |
Ammatit | muusikko , viulisti |
Työkalut | viulu |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Adolfo Betti ( italialainen Adolfo Betti ; 21. maaliskuuta 1875 , Bagni di Lucca - 2. joulukuuta 1950 , Bagni di Lucca ) on italialainen viulisti .
Kaupungin farmaseutin poika, intohimoinen musiikki, jonka ansiosta hänen talossaan vieraili kuuluisia muusikoita, mukaan lukien Giovanni Sgambati , Francesco Tosti ja nuori Giacomo Puccini , joka tilasi Betty Sr.:n kirjoittamaan hymni "Vexilla Regis" ( 1878 ) seurakunnan kirkko [2] .
Vuosina 1892-1896 . _ _ opiskeli Liègen konservatoriossa César Thomsonin johdolla , minkä jälkeen hän teki useita konserttimatkoja Itävallassa, Saksassa, Italiassa ja Englannissa, asuen välissä Wienissä . Vuonna 1900 hän korvasi luokkatoverinsa Alfred Pochonin assistenttina opettajansa Thomsonin luokassa, joka oli siihen mennessä siirtynyt Brysselin konservatorioon .
Vuonna 1902 hänet kutsuttiin Pochonin ehdotuksesta soittamaan uuden jousikvartetin, nimeltä Flonzale Quartet , ensimmäistä viulua, ja hän esiintyi osana tätä ryhmää koko sen historian ajan vuoteen 1929 asti . F. G. Martensin kuuluisassa haastattelukokoelmassa "Violin Mastery" ( 1919 ) Betty esiintyy kvartetin esityksen pääasiantuntijana [3] .
Hän opetti myös lyhyesti Mannes Collegessa , jossa hänen opiskelijoihinsa kuului muun muassa David Nagyen . Hän julkaisi kirjan Wienin musiikillisesta elämästä 1800-luvun lopulla ( italiaksi: La vita musicale a Vienna, note retrospettive sulla stagione 1897-1898 ) ja monografian Francesco Geminianin elämästä ja työstä .
Bettyn kotikaupungissa kunnallinen kirjasto on nimetty hänen mukaansa.
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|