Bistrice nad Pernsteinem

Kaupunki
Bistrice nad Pernsteinem
Bystrice nad Pernstejnem
Lippu Vaakuna
49°31′21″ pohjoista leveyttä. sh. 16°15′42 tuumaa e.
Maa
reuna Piiri Vysočina
Alue Zdar nad Sazavou
sisäinen jako 12
Pormestari Karel Paciska
Historia ja maantiede
Ensimmäinen maininta 1298 ja 1238 [1]
Entiset nimet Bistrzyce
Neliö
  • 53,057109 km² [2]
Keskikorkeus 535 m
Väestö
Väestö
Virallinen kieli Tšekki
Digitaaliset tunnukset
Postinumero 593 15
auton koodi ZR
bystricenp.cz
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Bystřice nad Pernštejnem (tšekkiksi Bystřice nad Pernštejnem) on kaupunki Tšekin tasavallassa Zdar nad Sazavoun alueella Vysočinan alueella . Se sijaitsee 24 km itään Zdar nad Sazavoun kaupungista Bistrzyce-joen varrella. 1.1.2015 kaupungissa asui 8343 ihmistä.

Historia

Bystricen kylä perustettiin 1200-luvulla . Ensimmäinen kirjallinen maininta siitä viittaa vuoteen 1298 . Se sai nimensä Bistrice- joesta . 1300-luvulla Bistrzycesta tuli Pernštejnin pannuihin kuuluvien ympäröivien kylien taloudellinen ja kaupallinen keskus .

Vuonna 1580 Bistrzyce sai kaupunkistatuksen kuningas Rudolf II :lta . Vuonna 1588 Pernštejnin Pan Jan IV myi Pernštejnin linnan ja sen maat Brnon kaupungille . Pian Brno myi Bistrzycen Slowonin Vaclav Ples Gerzmanskylle. Vuonna 1609 Bistrzycen osti Jan Cheik Olbramovicesta, joka osallistui kapinaan Ferdinand II :ta vastaan ​​ja menetti Valkoisen vuoren taistelun jälkeen kaiken omaisuutensa, mukaan lukien Bistrzycen. Vuonna 1621 Bystrshinsky-panlaivan hallinta siirrettiin keisarillisen seurueen Vaclav Zastrshizlille ja Jan Matjashovskille. Vuonna 1623 Bystrshinsky-pandom myytiin kreivi Jiřílle Nachodista.

Vuonna 1905 kaupunkiin rakennettiin rautatie, joka johti Ždiar nad Sazavousta Tišnoviin , minkä ansiosta teollisuus alkoi kehittyä. Dolní Rožincen uraaniteollisuuden kehitys vaikutti myös kaupungin kukoistukseen . 10. toukokuuta 1925 Bistricen kaupunki nimettiin uudelleen Bistrice nad Pernsteinemiksi.

Väestö

vuosi väestö
1869 5468 [neljä]
1880 5405 [neljä]
1890 5119 [neljä]
1900 5006 [neljä]
1910 4770 [neljä]
1921 4576 [neljä]
1930 4170 [neljä]
vuosi väestö
1950 3922 [neljä]
1961 5032 [neljä]
1970 7644 [neljä]
1980 9510 [neljä]
1991 9304 [neljä]
2001 9068 [neljä]
2014 8444 [5]
vuosi väestö
2016 8302 [6]
2017 8202 [7]
2018 8112 [kahdeksan]
2019 8110 [9]
2020 8004 [kymmenen]
2021 7982 [yksitoista]
2022 7835 [3]

Ystävyyskaupungit

Muistiinpanot

  1. Historický lexikon obcí České republiky 1869–2005  (Tšekki) : 1. díl / toim. J. Růžková , J. Škrabal - ČSÚ , 2006. - 759 s. — ISBN 978-80-250-1310-6
  2. Tšekin tilastotoimisto Malý lexikon obcí České republiky - 2017 - Tšekin tilastotoimisto , 2017.
  3. 1 2 Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1. 1. 2022  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2022.
  4. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Historický lexikon obcí České republiky – 1869–2011  (Tšekki) – ČSÚ , 2015.
  5. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2014  (Tšekki) - Praha : 2014.
  6. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2016  (Tšekki) - Praha : 2016.
  7. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2017  (Tšekki) - Praha : 2017. - ISBN 978-80-250-2770-7
  8. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2018  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2018. - ISBN 978-80-250-2843-8
  9. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2019  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2019. - ISBN 978-80-250-2914-5
  10. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2020  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2020.
  11. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2021  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2021.

Linkit