Bobingen

Kaupunki ja kaupunkiyhteisö
Bobingen
Bobingen
Vaakuna
48°16′ pohjoista leveyttä. sh. 10°49′ itäistä pituutta e.
Maa  Saksa
Tasavalta Baijeri
Alue Augsburg
sisäinen jako 6 osapiiriä
Luku Bernd Müller
( SPD )
Historia ja maantiede
Neliö 50,45 km²
Keskikorkeus 521 m
Aikavyöhyke UTC+1:00 , kesä UTC+2:00
Väestö
Väestö 16 468 ihmistä ( 2010 )
Digitaaliset tunnukset
Puhelinkoodi +49 8234
Postinumero 86399
auton koodi A
Virallinen koodi 09 7 72 125
stadt-bobingen.de (saksa) 
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Bobingen ( saksaksi  Bobingen ) on kaupunki ja kaupunkiyhteisö Saksassa Baijerin tasavallassa . _ [yksi]

Yhteisö sijaitsee Swabian hallintoalueella Augsburgin alueella . Väkiluku on 16 468 (31. joulukuuta 2010). [2] Pinta-ala on 50,45 km². Virallinen koodi on 09 7 72 125 .

Kaupunkiyhteisö on jaettu 6 kaupunkialueeseen.

Väestö

31. joulukuuta 2015 Bobingenin kunnan väkiluku oli 16 955. [3]

Väestö kaudella 1840-2011
väestölaskennan mukaan nykyajan rajoilla, ihmiset [4] [5]
päivämäärä 1840 1871 1900 1925 1939 1950 1961 1970 1987 2011
Väestö 2825 2994 3023 4076 5090 7966 9072 12461 13553 16368

 

Väestö aaninvälisillä jaksoilla 1960–2015
, arviolta 31. joulukuuta nykyajan rajoilla, ihmiset [6] [7]
vuosi 1960 1970 1980 1990 2000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Väestö 8925 12778 13165 14539 16507 16451 16468 16409 16471 16574 16688 16955

Historia

Aikana, jolloin alemannit asuivat nykyisen Bobingenin paikalla, he kutsuivat asutustaan ​​sanaksi Rovo. Todennäköisesti se oli jonkun paikallisen johtajan nimi. Ensimmäisen kerran tämä nimi välähti kronikoissa vuonna 506 . Vuonna 993 kronikat kutsuivat jo jotakuta "Pobingaksi" - mieheksi Rovosta. Nimestä "Pobinga" tuli vähitellen Bobingen. Bobingen oli tuolloin Augsburgin arkkipiispojen hallussa. Vuonna 1803 kirkon omaisuuden uudelleenjako siirsi Bobingenin Baijerin valtakunnan lainkäyttövaltaan. Vuonna 1847 Lindausta Hofiin kulkevan rautatien rakentaminen toi ensimmäiset höyryveturit pienelle Bobingenin asemalle. Hyvä viestintä vaikutti siihen, että puoli vuosisataa myöhemmin, vuonna 1899, Bobingeniin ilmestyi ensimmäinen teollisuusyritys: raionin tuotantotehdas. Kesti vielä puoli vuosisataa, kunnes vuonna 1953 Bobingen kasvoi Marktin asemaan, ja vasta vuonna 1969 hän sai kaupungin oikeudet ja aseman.

Bobingenin vaakunassa iso hevosenkenkä katsoo katsojaa. Bobing-hevosenkengän alkuperä on kiistanalainen. Jotkut uskovat, että koko asia liittyy hevosten jalostusperinteisiin näissä paikoissa. Toiset uskovat, että tämä on unkarilaisen hevosenkengän muisto, joka on kadonnut täällä kuuluisan Lechin taistelun jälkeen vuonna 955 . Itse vaakuna, jossa on tummansinisiä kenttiä, on peräisin vuodelta 1815 . Tämä on tarkka kopio Augsburgin silloisen arkkipiispan Klemens Wezeslausin henkilökohtaisesta sinetistä. Vuonna 1837 tästä sinetistä tuli Baijerin kuninkaan Ludwig I:n määräyksestä Bobingenin vaakuna.

Nähtävyydet

Vuonna 1972 Bobingen sai oman Stadthallen, josta on sittemmin tullut kulttuurielämän keskus. Bobingenissa on myös viisi kahden uskonnon temppeliä. Kaksi, koska Bobingenissa on kristittyjen kirkkojen lisäksi moskeija. Äskettäin ilmestyneen moskeijan lisäksi kaupunki voi ylpeänä esitellä vierailijoille Pyhän Wolfgangin kappelin (St. Wolfgang- und Wendelin-Kapelle), Pyhän Felician kirkon (St. Felizitas), Pyhän Pyhän Felician pyhiinvaelluskirkon. Maria (Rokoko-Wallfahrtskirche Mariae Himmelfahrt) ja evankelinen kirkko (Evangelische Dreifaltigkeitskircһе).

Kirkkojen lisäksi Bobingenin vanhaan keskustaan ​​on piilotettu useita upeita kartanoita, joita paikalliset kutsuvat pieniksi linnoiksi: Ala-, Ylä- ja Keskilinnoiksi (Unteres Schlösschen, Oberes Schlösschen, Mittleres Schlösschen). On kolme muuta pientä linnaa: Pyhä Risti (Heilig-Kreuz-Schlösschen), Cosimono (Cosimosinisches Schlösschen) ja Staudenin talo (Stauden-Haus).

Vanhoista ajoista on säilynyt kaksi myllyä: Keski- ja Ylämylly. Vanhan roomalaisen tien varrella on myös rajakivi. Siellä on tietysti omia vanhoja oluttaloja ja majataloja menneiden aikojen tuoksussa.

Kuvagalleria

Muistiinpanot

  1. ↑ Saksan ulkoministeriön viralliset suositukset liittovaltioiden nimistä venäjäksi
  2. ↑ Bayerisches Landesamt für Statistik und Datenverarbeitung - Fortschreibung des Bevölkerungsstandes, Quartale (hier viertes Quartal, Stichtag zum Quartalsende) . Haettu 9. tammikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 28. huhtikuuta 2021.
  3. ↑ Bayerisches Landesamt für Statistik - Tabelle 12411-001: Fortschreibung des Bevölkerungsstandes: Bevölkerung: Gemeinden, Stichtage (letzten 6)  (saksa)
  4. ↑ Baijerin tilastotoimisto: väestö (taulukko 12111-101r) Bayerisches Landesamt für Statistik - Tabelle 12111-101r: Volkszählung und Bevölkerungsfortschreibung: Gemeinden, Bevölkerung (Volkszählungen und aktuer),  St.
  5. ↑ Saksan väestölaskenta 2011.05.09 Bevölkerung Ergebnisse des Zensus 2011,  (saksalainen) saksalainen
    väestölaskenta 2011.05.09/xlsx statistische ämter des bundes und der Länder (Erschienen Am 28. Mai 2014): Bevölkerung Desches Zensamtist 2011 (© STATIST, on WIESBADEN  (Saksan kieli)
  6. ↑ Baijerin tilastovirasto: väestö (taulukko 12111-101r) Bayerisches Landesamt für Statistik - Tabelle 12111-101r: Volkszählung und Bevölkerungsfortschreibung: Gemeinden, Bevölkerung (Volkszählungen tag)0 Tilastokeskus0 (Volkszählungen und aktuell)0 Tilastokeskus0 2 St.1 (  Table1
    ) Bayerisches Landesamt für Statistik - Tabelle 12411-001: Fortschreibung des Bevölkerungsstandes: Bevölkerung: Gemeinden, Stichtage (letzten 6)  (saksa)
  7. ↑ Baijerin tilastotoimisto: väestö (taulukko 12411-002) Bayerisches Landesamt für Statistik - Tabelle 12411-002: Fortschreibung des Bevölkerungsstandes: Bevölkerung: Gemeinden, Stichtage (letzten 6)  (saksa)

Linkit