Parrakas lisko

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 28. tammikuuta 2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 12 muokkausta .
parrakas lisko
tieteellinen luokittelu
Verkkotunnus:eukaryootitKuningaskunta:EläimetAlavaltakunta:EumetatsoiEi sijoitusta:Kahdenvälisesti symmetrinenEi sijoitusta:DeuterostomesTyyppi:sointujaAlatyyppi:SelkärankaisetInfratyyppi:leuallinenSuperluokka:nelijalkaisetAarre:lapsivesiAarre:SauropsiditLuokka:matelijatAlaluokka:DiapsitAarre:ZauriiInfraluokka:LepidosauromorfitSuperorder:LepidosauruksetJoukkue:hilseileväAarre:ToxicoferaAlajärjestys:leguaanitInfrasquad:AcrodontaPerhe:AgamaceaeAlaperhe:AmphibolurinaeSuku:PogonaNäytä:parrakas lisko
Kansainvälinen tieteellinen nimi
Pogona barbata Cuvier , 1829
alueella
suojelun tila
Tila ei mitään DD.svgRiittämättömät tiedot
IUCN Data Deficient :  170419

Rannikkoagama ( lat.  Pogona barbata ), joka tunnetaan myös nimellä parrakäärme tai yksinkertaisesti parrakas lisko , on Agamidae - heimon liskolaji .

Kuvaus

Kokonaispituus on 65 cm, vartalon pituus - 25 cm. Seksuaalinen dimorfismi havaitaan - urokset ovat noin 10 cm pidempiä kuin naaraat. Selän väri on vihertävän oliivi, sinertävä, kellertävä. Peloissaan eläin kirkastuu. Vatsa on hieman vaaleampi. Runko on sylinterin muotoinen. Kurkun poikki sijaitsee lukuisia litteitä pitkänomaisia ​​piikkejä, jotka kulkevat pään sivuille. Ne ovat vähän kuin leikattu parta. Urosten parta on myös näkyvämpi ja väriltään tummempi, etenkin parittelukaudella, kun taas naaraiden parta on oranssi tai beige. Agaman parta tulee erityisen havaittavaksi, kun lisko puhaltaa kurkkuaan ja työntää kurkunpoimua voimakkaasti eteenpäin. Tässä häntä auttavat hyoidiluun pitkänomaiset prosessit, jotka työntyvät esiin, kun parrakas lohikäärme avaa suunsa. Selässä on pitkiä ja hieman kaarevia piikkejä.

Lifestyle

Hän rakastaa metsäaluetta, pensaita. Aktiivinen päivällä. Piilossa kolossa yöllä. Vaarassa partalisko turvottaa kurkkuaan, kun taas kurkunpoimut ulkonevat voimakkaasti ja parta harjaa. Hän myös hakkaa häntäänsä, tekee lyhyitä hyppyjä, kyykistyy takajaloillaan kuin sammakko. Se ruokkii hyönteisiä, pieniä selkärangattomia, kukkia, hedelmiä.

Jäljentäminen

Oviparous lisko. Ne pystyvät lisäämään jälkeläisiä kahden vuoden kuluttua syntymästä. Naaras munii 9-24 munaa märkään hiekkaan. 3-3,5 kuukauden kuluttua ilmestyy pentuja.

Kotona parrakkaiden agamien lisääntymiseen sovelletaan tiettyjä sääntöjä. Liskojen parittelukausi alkaa talvehtimisen päätyttyä. He valmistetaan tähän ruokkimalla niitä erityisillä E-vitamiinivalmisteilla. Ja kun urokset "pukeutuvat" kirkkaaseen hääasuun, ne istutetaan naaraiden kanssa. Urospartaisilla lohikäärmeillä on myös omat seremoniansa "tyttöjen" houkuttelemiseksi. He näyttävät heille kirkkaan kaulan värin, nousevat tassuilleen ja nyökkäävät ikään kuin. Ja naaraat vastaavat niihin samanlaisilla nyökkäyksillä ja hännän liikkeillä. Sitten tulee avioliiton vainon aika. Urospartainen lohikäärme nappaa naaraan ja tarttuu häneen hampaillaan ja lähtee parittelemaan.

Ruoka

Parrallisen lohikäärmeen ruokavalio on sekoitettu. Eläinruoasta nämä ovat erilaisia ​​​​pieniä selkärankaisia ​​ja selkärangattomia, ja kasviruoasta - eri kasvien lehtiä, versoja, hedelmiä ja kukkia. Vankeudessa parralliset lohikäärmeet syövät mielellään sirkat, torakoita, jauhomatoja ja muita hyönteisiä. Etanat, linnunmunat, pienet jyrsijät voivat myös olla eläinproteiinin lähde liskoille. Ja parta-agaman mehevien ruokien joukossa erilaiset raastetut vihannekset ja hedelmät ovat hyödyllisiä - porkkanat, omenat, kaali, päärynät, banaanit, tomaatit, kurkut, pavut, salaatti ja voikukan lehdet. Kasvattajat suosittelevat tämän ruoan laittamista erityisiin mataliin, mutta leveisiin kulhoihin, ja kun lisko on täynnä, ota ne ulos terraariosta. Ja kuitenkin, suurin osa parrakkaisen agaman ruokavaliosta on eläinruoalla. Nuorille liskoille suositellaan samanlaista ruokintaa, vain pienempinä annoksina. Parrakäärmeen ateriamäärän tulisi olla vähintään kerran kahdessa päivässä, ja on parempi monipuolistaa hänelle annettuja ruokia. Juomakulhossa tulee aina olla puhdasta vettä.

Jakelu

Endeeminen Australiassa. Se asuu idässä ja kaakossa Cape Yorkin niemimaan ympärillä . Partaagaman suosimat biotoopit ovat enimmäkseen aavikkoa ja puoliaavikkoa - kivisiä tai kuivien kasvillisuuden peittämiä, pensaikkoja. Lisko asuu maassa ja joskus puissa. Jokaisella liskolla on oma alue, jota se yrittää pitää.

Muistiinpanot

Kirjallisuus