Brigasin murre
| Brigasin murre | |
|---|---|
| oma nimi | brigasc |
| Maat | Italia , Ranska |
| Alueet |
La Brigue (Ranska) Briga Alta , Triora , Ormea (Italia) |
| virallinen asema | Piemonten alue ja Ranskan hallitus ovat tunnustaneet vähemmistökieleksi |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | OK. 500-1000 |
| Luokitus | |
| Kategoria | Euraasian kieliä |
| italialainen haara roomalainen ryhmä Länsiromantiikan alaryhmä Gallo-romantiikan alaryhmä Ligurialainen Brigasin murre | |
| Kirjoittaminen | latinan kieli |
| Linguasfääri | 51-AAA-og |
Brigasin murre ( it . Dialetto brigasco , lig . Lengua brigašca , ranska Brigasque , itsenimi - brigašc ) on ligurian kielen murre , jota puhutaan Italiassa ja Ranskassa .
Jakelualue
Brigasin murretta puhutaan Etelä-Ranskassa La Briguen kunnassa ( Provence-Alpes-Côte d'Azurin alue ) sekä Luoteis-Italiassa Briga Altan , Trioran ja Ormean kunnissa ( Piemonten alue ) . . Ympäröivillä alueilla he puhuvat myös royaskan murretta .
Historia
Koko renessanssin ajan ligurian kieltä puhuttiin kaikilla Genovan tasavallan alueilla . Tasavallan länsiosassa, Monacon ruhtinaskunnan ja San Remon välissä , levisi ligurian murre, jota kutsuttiin "Intemelioksi" ( italialainen Intemelio ).
Murteen nykyaikainen nimi tulee Etelä-Ranskassa sijaitsevan kunnan nimestä La Brigue , koska murretta puhuttiin kaupungin lähellä sijaitsevilla vuorilla. Murre sai vaikutteita oksitaanista , jota puhutaan lähialueilla [1] [2] .
Oksitaanin vaikutus
Murre sai vaikutteita oksitaanista , jota puhutaan lähialueilla.
| Käännös | Brigassky | Oksitaani [3] | Ligurialainen | italialainen |
|---|---|---|---|---|
| salamanteri | labrena | labrena / cansëneštr | salamandra/scilvestru | salamandra |
| salama | lhauc | jlaus | lampu | lampo |
| kaksos | besson, gemel | binee | binelu | gemello |
| kenkiä | grella | syy/cuusee | scarpa | scarpa |
| esiliina | faudilh, faudaali | fudi | scussa | grembiule |
| ei mitään | ren | ren | ninte/nien | niente |
| jotain | quauquarren | cucren | cuarcosa/carcosa | qualcosa |
| kaukana | luenh | kirjaudu sisään | luntan | lontano |
| täysin | raitz | ovat | du tuttu | completamente |
| joulu | Deineal, Chalendas | Dëneaa | Natale/Nea/Denâ | Natale |
| varastossa | bealera | bea/bearera | beu | canaletto |
| nuoli | agulha | agulia/aguya | aguggia | sitten |
| lisää | Mai | ciu/mai | ciu | piu |
| piano | c(l)han, pl(h)an | cian | cian | piano |
| kukka | fl(h)or | sciu(u) | scia | tulessa |
| avain | cl(h)au | ciau | ciave | chiave |
| silmä | uelh | ogl/öy | oggiu | occhio |
| silta | pont | pont | punte | ponte |
| sika | portc | porc | porcu | maiale |
| seinään | muralha, mur | muragne | meàia/miâgia | muro |
| luuta | escoba | divya | spasùia/spasuìa | scopa |
| polku | vartija | deraira | sente | sentiero |
| lampaat | fea, feia | Fea | pegua | pecora |
| mehiläinen | abelha | abeglia/abeya | ava/avia | apina |
| RAM | aret | ovat | mutòn/muntun | montone |
| Kettu | volp, rainard | vurp/rinard | gurpe/vurpe | Volpe |
| villisian | yksittäinen | sengriee | cinghiale | cinghiale |
| alueella | ruaa | rua | Burga | borgata |
| vaimo | femna, molher | femna | muie/mugê/dona | moglie |
| aviomies | Ome | om | maìu/mâiu | marito |
| huono | marrit, chaitiu | mari | gramu | cattivo |
Muistiinpanot
- ↑ Dalbera, Jean-Philippe, 1947-. Les parlers des Alpes-Maritimes : étude comparative : essai de rekonstruktio . - Association internationale d'études occitanes, 1994. - ISBN 0951200410 , 9780951200414.
- ↑ Petracco Sicardi, Giulia. Studi linguistici sull'anfizona Liguria-Provenza . - Alessandria: Edizioni dell'Orso, 1989. - 230 sivua s. - ISBN 8876940332 , 9788876940330.
- ↑ Lorenzo Artusio, Piermarco Audisio, Gianni Giraudo, Eliano Macario, Disiounari Ousitan Roubilant - Roucavioun
Katso myös
 Bibliografisissa luetteloissa |
|---|