Kaupunki | |||
worgl | |||
---|---|---|---|
worgl | |||
|
|||
47°28′59″ pohjoista leveyttä sh. 12°03′59″ e. e. | |||
Maa | Itävalta | ||
liittovaltio | Tiroli | ||
lääni | Kufstein (piiri) | ||
Pormestari |
Arno_Abler ( ANP ) |
||
Historia ja maantiede | |||
Neliö | 19,68 km² | ||
Keskikorkeus | 511 m | ||
Aikavyöhyke | UTC+1:00 , kesä UTC+2:00 | ||
Väestö | |||
Väestö | 12 536 ihmistä ( 2008 ) | ||
Virallinen kieli | Deutsch | ||
Digitaaliset tunnukset | |||
Puhelinkoodi | +43 5332 | ||
Postinumero | 6300-6302 | ||
auton koodi | KU | ||
Virallinen koodi | 7 05 31 | ||
woergl.at (saksa) | |||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Wörgl [1] ( saksaksi Wörgl ) on kaupunki Itävallassa , Tirolin liittovaltiossa .
Mukana Kufsteinin piirissä . Kaupungin pinta-ala on 19,74 km² [2] , väkiluku 14 179 henkilöä (1. tammikuuta 2021) [3] , väestötiheys on 712 henkilöä / km².
Suuren laman aikana Silvio Gesellin vapaan talouden teorian kannattajat suorittivat joukon kokeita korottoman rahan käyttöönotosta ja liikkeestä vauhdittaakseen taloutta . Kaupungin pormestari Michael Unterguggenberger vakuutti kauppiaille ja hallintohenkilöstölle, että kukaan ei menetä mitään, vaan päinvastoin saisi paljon rahaa kokeilemalla Silvio Gesellin kirjassa The Natural Economic Order kuvatulla tavalla.
Heinäkuun 31. päivänä 1932 maistraatti laski liikkeeseen 5 000 "ilmaista shillinkiä" (eli korottomia shillinkejä), joiden takana oli sama määrä tavallisia Itävallan shillinkejä pankissa.
Kaikki entiset kaupungin työntekijät saivat 50% palkastaan "ilmaisina shillinteinä", ja kaikki palkat maksettiin vasta palkatuille työntekijöille. [4] Kokeen tuloksena kaupunki rakensi sillan, uima-altaan, hyppyrimäen, useita rakennuksia, paransi teiden kuntoa, lisäsi investointeja julkisiin palveluihin, ei vain maksanut juoksevia veroja, vaan myös eliminoi suurin osa aiemmasta velasta. Juuri tähän aikaan, kun monet Euroopan maat joutuivat käsittelemään kasvavaa työttömyyttä, Wörglin työttömyysaste laski 25 % vuodessa. [5] [6]
Tällä rahalla maksettiin palkkoja ja materiaaleja, kauppiaat ja yrittäjät hyväksyivät ne maksuna. Näiden rahojen käyttömaksu oli 1 % kuukaudessa eli 12 % vuodessa. Se joutui maksamaan ne, joilla oli seteli kuun lopussa. Maksu maksettiin setelin kääntöpuolelle liimatulla leimalla, jonka nimellisarvo oli 1 % setelin arvosta. Ilman tällaista merkkiä seteli oli mitätön. Tällainen pieni maksu sai jokaisen, joka sai maksuna ilmaisia shillinkejä, yrittämään käyttää ne mahdollisimman nopeasti ennen kuin siirtyi maksamaan tavallisella rahallaan. Wörglin asukkaat jopa maksoivat veronsa etukäteen välttääkseen maksun maksamisen rahan käytöstä. Vuoden aikana 5000 ilmaista shillinkiä oli liikkeessä 463 kertaa, tavaroita ja palveluita tuotettiin noin 2 300 000 shillinkiä (5000 x 463). Tavallinen shillingi oli liikkeessä tänä aikana vain 213 kertaa. Tuomarin saama palkkio, jolla varmistettiin rahan nopea siirtyminen käsistä toiseen, oli vain 12 % 5000 ilmaisesta shillinkistä = 600 ilmaista shillinkiä. Ne käytettiin julkisiin tarpeisiin, toisin sanoen yhteisön hyödyksi, ei sen yksittäisten jäsenten rikastamiseen. [6] [7]
Menestyksestä huolimatta yhden kaupungin kokemus ei riitä vakuuttamaan Gesellin ajatusten tehokkuutta kansallisessa mittakaavassa. Wörglin talouden elpyminen kokeilun aikana saattoi määräytyä muilla tekijöillä, joita ei ole tutkittu. Liikevaihdon kasvu yleisen kriisin ja taantuman aikana ei myöskään tarkoita lainkaan, että tällaisilla toimenpiteillä olisi positiivinen vaikutus varsin vakaan liikevaihdon olosuhteissa. Yksi Gesellin idean taloudellisista puolista on rahan päästöjen hajauttaminen ilman lisäpäästöjen määrän keskinäistä koordinointimekanismia. Gesell itse uskoi siihen
Ilmaisen rahan käyttöönoton ja metallirahan liikkeestä poistamisen jälkeen kansallistoimiston ainoa tehtävä on tarkkailla rahan määrän ja tavaroiden määrän suhteen tasoa ja säännellä tätä suhdetta laskemalla liikkeeseen uutta rahaa. tai ylimääräisen rahan poistaminen liikkeestä yleisen vakaan hintatason ylläpitämiseksi.
- Silvio Gesell. "Luonnollinen talousjärjestys" [8]Kun Itävallassa yli 300 yhteisöä kiinnostui tästä mallista, Itävallan keskuspankki näki sen uhkana rahajärjestelmän vakaudelle. Huolimatta suuresta kiinnostuksesta tätä kokeilua kohtaan ja sen tuesta Ranskan pääministeri Daladier ja kuuluisa taloustieteilijä Irving Fischer [9] , Itävallan keskuspankki puuttui maistraatin asioihin ja kielsi paikallisen rahan painamisen. Kiellot koskivat paikallisviranomaisten suoraa rahan liikkeeseenlaskua eivätkä Gesell-järjestelmän periaatteita . Huolimatta siitä, että riita kesti hyvin pitkään ja sitä käsiteltiin jopa Itävallan korkeimmissa tuomioistuimissa, Wörgl tai muut eurooppalaiset yhteisöt eivät kyenneet toistamaan tätä kokeilua. [10] [11] [12] [13]
vuosi | väestö |
---|---|
1869 | 1080 |
1889 | 1485 |
1890 | 2319 |
1900 | 3126 |
vuosi | väestö |
---|---|
1910 | 4232 |
1923 | 4155 |
1934 | 4196 |
1939 | 4689 |
vuosi | väestö |
---|---|
1951 | 6247 |
1961 | 6828 |
1971 | 7937 |
1981 | 8598 |
vuosi | väestö |
---|---|
1991 | 10041 |
2001 | 10885 |
2011 | 12751 |
2021 | 14179 |
Kunnan porvari on Arno Abler ( ANP ) vuoden 2004 vaalien tulosten mukaan .
Kommuunin edustajisto ( saksa: Gemeinderat ) koostuu 21 paikasta.
Tirolin hallinnollis-aluejako | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||
| |||||||||||
|