Sotilaallinen hautausmaa

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 12.5.2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .

Sotilaallinen hautausmaa  - palveluksessa kuolleiden sotilaiden ja upseerien hautaamiseen tarkoitettu hautausmaa.

Sotilashautausmaiden asema määräytyy vuoden 1949 Geneven yleissopimuksen 1. lisäpöytäkirjan 34 artiklassa "Kuolleiden jäännökset" :

1. Miehitykseen liittyvistä syistä kuolleiden tai miehityksen tai vihollisuuksien seurauksena pidätettyjen henkilöiden jäänteitä sekä sellaisten henkilöiden jäänteitä, jotka eivät ole sen maan kansalaisia, jossa he kuolivat vihollisuuksien seurauksena, on kunnioitettava, ja kaikkien tällaisten henkilöiden hautauspaikkoja on kunnioitettava, säilytettävä ja yksilöitävä neljännen yleissopimuksen 130 artiklan mukaisesti, ellei tällaisten henkilöiden jäännöksiä tai heidän hautapaikkojaan kohdella suotuisammin yleissopimusten ja tämän pöytäkirjan mukaisesti.

2. Heti kun olosuhteet ja vastakkaisten osapuolten väliset suhteet sen sallivat, korkeat sopimuspuolet, joiden alueella on hautoja ja mahdollisesti muita hautauspaikkoja vihollisuuksien seurauksena tai miehityksen aikana kuolleiden henkilöiden jäännöksille, tai tehdä sopimuksia, joiden tarkoituksena on: a) helpottaa vainajan omaisten ja virallisten hautarekisteripalvelujen edustajien pääsyä hautauspaikoille sekä määrittää käytännön toimenpiteet tällaisen pääsyn varmistamiseksi; b) tällaisten hautauspaikkojen pysyvä säilyttäminen ja hoito; c) Vainajan jäänteiden ja henkilökohtaisten tavaroiden palauttamisen helpottaminen kotimaahansa tämän maan pyynnöstä tai, jos tämä maa ei vastusta, vainajan lähisukulaisten pyynnöstä.

3. Jos 2 kappaleen b tai 2 c kohdassa tarkoitettuja sopimuksia ei ole ja jos vainajan alkuperämaa ei suostu ylläpitämään tällaisia ​​hautauspaikkoja omalla kustannuksellaan, korkea sopimuspuoli, jonka alueella tällaiset hautauspaikat sijaitsevat, voivat tarjota apua tällaisten vainajien jäänteiden palauttamisessa kotimaahansa. Jos ehdotusta ei hyväksytä, korkea sopimuspuoli voi viiden vuoden kuluttua tällaisen ehdotuksen päivämäärästä ja vainajan alkuperämaalle asianmukaisesti ilmoitettuaan toteuttaa hautausmaita ja hautoja koskevassa lainsäädännössään säädetyt toimenpiteet. .

4. Korkea sopimuspuoli, jonka alueella tässä artiklassa tarkoitetut hautauspaikat sijaitsevat, saa kaivaa vain: a) kohdan 2(c) ja 3 kohdan mukaisesti; tai (b) kun kaivaminen on erittäin välttämätöntä yleisen välttämättömyyden vuoksi, mukaan lukien lääketieteelliset tarpeet ja tutkimuksen tarve; tässä tapauksessa korkean sopimuspuolen tulee aina kohdella jäännöksiä kunnioittavasti ja ilmoittaa vainajan alkuperämaalle aikomuksestaan ​​kaiveta ulos sekä toimittaa sille tiedot ehdotetusta uudelleenhautauspaikasta.

- https://www.icrc.org/ru/doc/assets/files/2013/ap_i_rus.pdf