Kapinat juutalaisissa getoissa - avoimen aseellisen vastarinnan toimia natseja vastaan Euroopan ja Neuvostoliiton miehitetyissä maiden getoissa toisen maailmansodan aikana .
Maanalaisia järjestöjä oli useissa getoissa, ja osa heistä onnistui varastoimaan kylmä- ja ampuma-aseita. Yleensä kapina ajoitettiin toisen tuhoamistoimen tai kuolemanleireille karkotuksen kanssa . Tunnetuin ja pisin oli Varsovan geton kapina , joka kesti koko kuukauden. Saksalaisten oli käytettävä panssarivaunuja, tykistöä ja lentokoneita kapinallisia vastaan.
Yhteensä tällaisia kapinoita oli useita kymmeniä. Ainoastaan Neuvostoliiton miehitetyllä alueella vuosina 1942-43 ghetossa tapahtui noin 20 kapinaa [1] .
päivämäärä | Paikka | Hallinto |
---|---|---|
29. kesäkuuta - 15. heinäkuuta 1942 | Slonimin ghetto [2] | |
21. heinäkuuta 1942 | Kletskin ghetto [3] | M. Fisher |
21. heinäkuuta 1942 | Nesvizhin ghetto | Sholom Kholiavsky |
24. heinäkuuta 1942 | Kopyylin ghetto [2] | |
1. elokuuta 1942 | Bendzinin ghetto | |
9. elokuuta 1942 | Mirskoen ghetto [2] | Shmuel (Oswald) Rufeisen |
10. elokuuta 1942 | Kremenetsin ghetto [4] | |
3. syyskuuta 1942 | Lakhvan ghetto [5] | Yitzhak Rokhchin, Berl Lopatin |
9. syyskuuta 1942 | Kamenetsin ghetto [2] | |
12. joulukuuta 1942 | Lutskin ghetto [6] [7] [8] | |
19. huhtikuuta - 16. toukokuuta 1943 | Varsovan ghetto | Mordechai Anielevich |
kesäkuuta 1943 | Czestochowan ghetto | M. Zilberberg |
16-21 elokuuta 1943 | Bialystokin ghetto | Mordechai Tenenbaum |
19-21 elokuuta 1943 | Glubokoen ghetto [2] | B. Zimer ja M. Lederman |
1. syyskuuta 1943 | Tarnówin ghetto |
Euroopan juutalaisten katastrofi | |
---|---|
Natsipolitiikka | |
lopullinen päätös | |
Vastarinta ja yhteistyöhalu | |
Seuraukset ja muisti |