Viron tasavallan presidentti valitaan viiden vuoden toimikaudeksi. Ketään ei voida valita presidentiksi kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Vain 40 vuotta täyttäneet syntyperäiset Viron kansalaiset voivat asettua ehdolle presidentinvaaleissa . Presidenttiehdokkaan asettavat Riigikogun kansanedustajat (vähintään 1/5 heidän lukumäärästään).
Viron presidentin valinta on epäsuora: hänet valitaan Riigikoguon tai erityisvaalitolueeseen, jos Riigikogu ei täytä tätä tehtävää.
Ensimmäisellä kierroksella Riigikogun jäsenet äänestävät salassa asetettuja ehdokkaita. Jos presidenttiä ei voida valita ensimmäisellä kierroksella (valituksi katsotaan se ehdokas, jota vähintään 2/3 eduskunnasta tai 68 kansanedustajaa äänesti), seuraavana päivänä pidetään toinen kierros , jolloin ehdokkaat asetetaan uudelleen. Jos presidenttiä ei valita toisella kierroksella, pidetään samana päivänä kolmas kierros , johon osallistuvat kaksi eniten ääniä saaneita ehdokkaita toisella kierroksella. Jos presidenttiä ei valita kolmannellakaan kierroksella, Riigikogun puheenjohtaja kutsuu koolle vaalilautakunnan, joka koostuu Riigikogun jäsenistä ja kuntien valtuuston edustajista . Vaalilautakuntaa edustaa kaksi kolmannelle kierrokselle osallistunutta ehdokasta. Lisäksi vähintään 21 vaalilautakunnan jäsenellä on myös oikeus asettaa ehdokas puheenjohtajaksi. Vaalilautakunta valitsee tasavallan presidentin vaalilautakunnan äänestävien jäsenten enemmistöllä. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei tule valituksi, järjestetään samana päivänä toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Mikäli vaalilautakunnan toisen äänestyskierroksen jälkeen presidenttiä ei vieläkään valita, oikeus presidentin valintaan siirtyy uudelleen Riigikogulle ja menettely toistetaan uudelleen edellä kuvatussa järjestyksessä.
Uusi presidentti astuu virkaan vannomalla seuraavan valan Riigikogun edessä :
Ottaessani tasavallan presidentin virkaan <nimi ja sukunimi> vannon juhlallisesti, että noudatan horjumatta Viron tasavallan perustuslakia ja lakeja, käytän minulle annettua valtaa oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti, suoritan velvollisuuteni uskollisesti ja noudatan kaikkia velvollisuuksiani. voimaa ja kykyjä Viron ja Viron tasavallan kansan parhaaksi.
Virkaanastumisesta lähtien kaikki presidentin valtuudet ja tehtävät muissa valituissa tai nimitetyissä tehtävissä päättyvät automaattisesti. Tasavallan presidentillä ei ole oikeutta harjoittaa muuta palkallista toimintaa. Tasavallan presidentin virkapalkkiosta säädetään erityisellä Riigikogun lailla. Toimikautensa ajaksi presidentin on keskeytettävä jäsenyys missä tahansa puolueessa .
Lennart Meri valittiin uudelleen toiselle toimikaudelle 20.9.1996 .
T. Ilveksen ehdokkuuden presidentinvaaleihin esittivät 23.3.2006 Reformipuolue ja SDP , joiden jäsen hän oli.
Ilves oli 29. elokuuta ainoa ehdokas Riigikogun (Viron parlamentti) presidentinvaalien toisella ja kolmannella kierroksella , häntä tukivat hallitseva Reformipuolue sekä oppositiopuolueet: sosiaalidemokraatit, Isänmaaliitto ja Res Publica . Keskusta ja Kansaliitto boikotoivat Riigikogun vaaleja (puolueiden puheenjohtajat kehottivat varajäseniään olemaan osallistumatta vaaleihin). Ilves sai 64 ääntä häntä tukeneesta koalitiosta 65. Vaalien voittoon Ilves tarvitsi kuitenkin kaksi kolmasosaa Riigikogun 101 äänestä. Siksi hänen ehdokkuutensa siirrettiin automaattisesti seuraavalle vaalikierrokselle, joka oli määrä pitää 23. syyskuuta.
Ilves sai 23. syyskuuta vaalipiirin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 174 ääntä ja valittiin siten Viron uudeksi presidentiksi. Seuraavana päivänä Ilves erosi sosiaalidemokraattisesta puolueesta. Hänen viisivuotiskautensa alkoi virallisesti 9. lokakuuta 2006 .
Toomas Hendrik Ilves valittiin uudelleen Viron presidentiksi toiselle kaudelle 29.8.2011 . Hänen ainoa kilpailijansa vaaleissa oli europarlamentaarikko I. Tarand .
Presidentinvaalit alkoivat elokuun lopussa 2016 . Voittaakseen ehdokkaan täytyi saada enemmistö valittajien äänistä (50 % plus vähintään yksi kannatusääni) tai 68 ääntä. Kolme parlamenttivaalien kierrosta 29. ja 30. elokuuta ja kaksi vaalikierrosta vaalikollegiossa ( Allar Jõks ja Siim Kallas pääsivät toiselle kierrokselle 24. syyskuuta ) eivät tuottaneet tulosta - kukaan ehdokkaista voi saada voittoon tarvittavan määrän ääniä. Tänä aikana presidenttiehdokkaat Eiki Nestor, Mart Helme, Marina Kaljurand , Mailis Reps , Allar Jiks ja Siim Kallas [1] ovat jääneet eläkkeelle .
Viron pääministeri Taavi Rõivas , hallitsevan reformipuolueen puheenjohtaja , sanoi olevansa pettynyt siihen, että 60 valitsijaa kieltäytyi äänestämästä presidentinvaaleissa [2] . Myös tässä yhteydessä Yhdysvaltain Viron- suurlähettiläs James Melville kertoi Postimehelle olevansa erittäin pettynyt viime vaalien tuloksiin [3] .
Äänioikeus siirtyi jälleen Riigikogulle, joka ei selvinnyt tästä tehtävästä kuukausi sitten. Ylimääräinen kokous oli kutsuttava koolle 14 päivän kuluessa ja vaalimenettely aloitetaan alusta. Molemmat ehdokkaat ovat ilmoittaneet, etteivät he aio asettua uudelleen presidentiksi.
Viron parlamentin vanhinten neuvosto nimitti 27. syyskuuta osallistumaan kolmannelle kierrokselle maan edustajan Euroopan laskentakomissiossa Kersti Kaljulaidin ainoaksi ehdokkaaksi valtionpäämiehen virkaan [4] . Päästäkseen valituksi hänen on saatava pisteet kolmella äänestyskierroksella[ selkeä ] vähintään 2/3 parlamentin kokoonpanon äänistä tai vähintään 68/101 [5] .
Viron parlamentti valitsi 3. lokakuuta äänten enemmistöllä maan presidentiksi Kersti Kaljulaidin , Viron historian ensimmäisen naispresidentin . [6]
K. Kaljulaid astui virkaan maanantaina 10. lokakuuta 2016. [7]
Viron uusi presidentti kieltäytyi muuttamasta presidentinlinnaan [8] .
Viron vuoden 2021 presidentinvaalit pidettiin Riigikogussa kahdella kierroksella 30.- 31.8.2021 . Voittaja oli 63-vuotias Alar Karis (Keskun ja Reformipuolueen ehdokas, itse puolueeton).
Presidentti astui virkaan 11.10.2021.
| Viron presidentit | |
|---|---|
| |