Jerusalemin kuningaskunnan korkeimmat toimistot

Jerusalemin kuningaskunnassa oli kuusi avainasemaa : konstaapeli , marsalkka , seneschal , kamariherra , kravchiy ja liittokansleri . Eri aikoina oli myös takuiden , vikretien ja kastellaanivirkoja . Tämä johtavien virkojen järjestelmä toisti järjestelmän, joka oli olemassa 1000-luvulla Ranskan valtakunnassa  - ensimmäisten Jerusalemin hallitsijoiden kotimaassa. Samaan aikaan, jos Ranskassa ja Englannissa ylemmän tason järjestelmä jatkoi kehittymistä, arkaaisemmassa Jerusalemin kuningaskunnassa se pysyi käytännössä muuttumattomana koko historiansa ajan.

Kuningaskunnan kaatumisen (1291) jälkeen Kyproksen kuninkaat Lusignan- dynastiasta , jotka pitivät itseään Jerusalemin kruunun perillisinä, jatkoivat Jerusalemin kuningaskunnan kunniarivien antamista läheisille työtovereilleen.

Jäljempänä esitetyt virkamiesluettelot eivät ole tyhjentävästi täydellisiä: kaikkia korkeimpien virkamiesten haltijat eivät ole tiedossa, eikä palvelussuhteen alkamis- ja päättymispäivät ole aina tiedossa.

Konstaapelit

Konstaapeli ( lat.  constabularius , fr.  connétable ) johti armeijaa, vastasi palkkasoturien keräämisestä ja toimi tuomarina sotilasalaan liittyvissä asioissa. Tämä on tärkein asema: itse asiassa konstaapeli on valtion toinen henkilö kuninkaan jälkeen.

Marsalkat

Marsalkka ( lat.  marescalcus , fr.  maréchal ) oli konstaapelin alainen ja vastasi armeijan hevosista, komensi palkkasotilaita ja jakoi saaliin voiton jälkeen.

Seneschals

Seneschal ( lat.  senecalcus , fr.  sénéchal ) toimi korkeimman oikeuden puheenjohtajana kuninkaan poissa ollessa, hallitsi kuninkaallisia linnoja, hoiti taloutta ja keräsi veroja sekä valvoi kruunajaisseremoniaa.

Chamberlains

Chamberlain ("hovimestari"; lat.  camerarius , fr.  chambellan ) johti kuninkaallista taloa ja palvelijoita.

Kravchie

Kravchy ("mukinkantaja"; lat.  botellarius , fr.  bouteiller ) oli ilmeisesti vastuussa kuninkaallisesta pöydästä ja kuninkaallisista viinitarhoista. Jerusalemin kukistumisen ja pääkaupungin siirron Acrelle (1191) jälkeen asemaa ei enää mainita.

Kansleri

Kansleri ( lat.  cancellarius , fr.  kansleri ) toimi kuninkaallisena sihteerinä ja valvoi kuninkaallista kansleria, joka koostui vain muutamista kirjureista. Keskusbyrokraattisen koneiston puuttuminen (ja siihen liittyvä kanslerin suhteellisen alhainen merkitys valtion hierarkiassa) oli seurausta valtakunnan yleisestä hajauttamisesta. Pääsääntöisesti papiston edustajista tuli kanslereita, jotka myöhemmin saivat piispan arvon, mutta jatkoivat entisten tehtäviensä täyttämistä.

Bali

Bailli ( fr.  bailli ) hoiti valtakunnan hallintotehtäviä kuninkaan poissaollessa tai kyvyttömänä. Asema tuli erityisen tärkeäksi 1200-luvulla, kun Jerusalemin valtaistuimella valloittivat hallitsijat, jotka asuivat pysyvästi Euroopassa.

Kirjallisuus