| Vartsila | |||
|---|---|---|---|
| Vartsila | |||
|
|||
| 62°12′04″ s. sh. 30°36′37″ itäistä pituutta e. | |||
| Maa | |||
| Historia ja maantiede | |||
| Kumoamisen päivämäärä | 1.1.2005 liitettiin osaksi Tohmajärveä | ||
| Väestö | |||
| Väestö |
|
||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |||
Värtsilä (suomeksi: Värtsilä) on kunta tai yhteisö Pohjois-Karjalan läänissä , Suomessa . 1.1.2005 lähtien se on ollut osa Tohmajärven kuntaa .
Entinen suomalainen kunta Pohjois-Karjalassa Venäjän rajalla . Kunnan pinta-ala oli 143,81 km² (vesistöä 7,88 km²). Vartsila liitettiin Tohmajärven kuntaan vuonna 2005. Liittymishetkellä täällä asui 663 ihmistä (väestötiheys 4,68 asukasta / km²).
Vartsilan kunnan alueella risteilivät turistireitit Sininen tie , Runotie ja Rajatie. Täällä sijaitsi myös Niiralan raja-asema ja Väräkosken voimalaitos.
Veikko Larkan suunnittelema ja vuonna 1950 valmistunut Värtsilän kirkko sijaitsee Uudenkylän kylässä, joka toimi aiemmin kuntakeskuksena.
Ensimmäinen maininta Vartsilasta on vuodelta 1400. Vanhimpia kyliä pidetään Värtsilän ja Uusikülan kirkkokylänä.
Kunnan kehitysvaiheet liittyivät kiinteästi Tohmajärveen .
1830-luvulla teollisuus alkoi kehittyä Janisjoen varrella. Vuonna 1834 perustettiin saha. Niels Ludwig Arppe perusti 1850-luvulla rautamalmin käsittelylaitoksen. Se koostui kahdesta masuunista, kangasvasarasta ja konepajasta. Tehdas muuttui myöhemmin Wärtsilän suunnitteluyhtiöksi .
Vuonna 1865 Värtsilästä tuli teollisuusseura, joka oli Tohmajärven seurakunnan alainen vuoteen 1909 asti, jonka jälkeen se itsenäistyi. Kunta itsenäistyi vuonna 1920. Kunnan väkiluku saavutti huippunsa (6500 asukasta) vuonna 1939.
Kuntaan kuuluivat Juvanjoenkylä, Kakunkylä tai Kakunvaara (Kakunkylä tai Kakunvaara), Kaustajärvi, Generalkylä, Patsola, Uusikylä ja Värtsilä.
Suomen sisällissodan aikana 8.2.1918 Vartsilassa käytiin Vartsilan taistelu , joka päättyi valkoisten voittoon. Taistelussa kuoli 7 shutskorovilaista (valkokaarti) ja 3 Vartsilan punakaartin jäsentä. Tämä taistelu oli ainoa Pohjois-Karjalassa.
Talvisodan syttymisen jälkeen vuonna 1939 Kirkonkylän (Värtsilä) kylä joutui Neuvostoliiton puna-armeijan ilmapommituksen kohteeksi teollisuustilojensa vuoksi. Vuoden 1940 aselevon seurauksena uusi valtionraja jakoi Vartsilan kunta-alueen kahteen osaan. Sen länsiosa jäi Suomeen, mutta suurin osa kunnan alueesta (216,2 km²), mukaan lukien Kirkonkylän kylä ja sitä ympäröivät teollisuusalueet, kuului Neuvostoliittoon liitettyihin alueisiin . Suurin osa maaseutuväestöstä muutti kunnan suomenkieliselle alueelle ja Tohmajärvelle .
Vuonna 1941 neuvostojoukkojen vetäytyessä Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana (1941-1944) Suomen joukot valtasivat Vartsilan. Perääntymisen aikana Neuvostoliiton joukot polttivat Vyartsiljan kirkon. Kaikki paikalliset asukkaat eivät palanneet entiselle asuinpaikalleen, koska suurin osa heistä työllistyi teollisuuteen ja monet heistä työskentelivät jo muualla. Vaurioituneiden teollisuuslaitosten työt eivät ehtineet jatkaa. Sodan vuonna 1944 päättänyt Moskovan tulitaukosopimus edellytti suomalaisten vetäytymistä vuoden 1940 rajalle. Loput Värtsilästä Suomessa muodostivat erillisen kunnan 1.1.2005 asti, jolloin kunta liitettiin Tohmajärveen. Kirkkoseurakunnat yhdistyivät kaksi vuotta aiemmin vuonna 2003.
Vyartsiljan seurakuntayhdistys on Vyartsilja-Tohmajärven seudun yhteiskunnallisten järjestöjen yhteinen toimielin.
Vyartsiljan perinteisiä kansallisruokia ovat ruistaikinan muotoinen suljettu piirakka, kaalinlehdillä paistetut litteät kakut sekä voilla ja maidolla paistettu leipä.