Hoepner, Carl Ludwig

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 16. maaliskuuta 2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 5 muokkausta .
Carl Ludwig Hoepner
Syntymäaika 7. syyskuuta 1833( 1833-09-07 )
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 10. lokakuuta 1874 (41-vuotiaana)( 1874-10-10 )
Kuoleman paikka Pietari
Tieteellinen ala lääkettä
Työpaikka IMHA ,
Imperial Academy of Arts
Alma mater Keisarillinen lääketieteen ja kirurgian akatemia (1859)
Akateeminen tutkinto MD (1862)
Akateeminen titteli Professori
tieteellinen neuvonantaja W. L. Gruber ; A. A. Kiter ; Hubert von Luschka
Palkinnot ja palkinnot Kruunun ritarikunnan 4. luokan komentaja (Preussi)

Karl Ludwig (Karl Fedorovich) Gepner (1833-1874) - venäläinen lääkäri , leikkauskirurgian professori Pietarin lääketieteellisessä ja kirurgisessa akatemiassa ; lääketieteen tohtori .

Elämäkerta

Carl Ludwig Hoepner syntyi 7. syyskuuta 1833 myllyn perheeseen. Valmistuttuaan Mitavassa (nykyinen Jelgava ) sijaitsevasta lukiosta hän tuli vuonna 1854 valtion opiskelijana Moskovan lääketieteelliseen ja kirurgiseen akatemiaan (nykyinen S. M. Kirovin mukaan nimetty sotilaslääketieteellinen akatemia ). Hänen rakkautensa anatomiaan ja kykynsä leikata olivat niin suuria, että ollessaan vielä neljännen vuoden opiskelija 15. joulukuuta 1857 lähtien häntä pidettiin virallisesti professori Ventseslav Leopoldovich Gruberin assistenttina [1] .

Vuonna 1859 suoritettuaan kurssin lääkärin arvolla ja palkinnolla (hopeamitali), Gepner määrättiin konferenssin pyynnöstä kolmeksi vuodeksi 2. Land Hospitaliin ja Anatomian instituuttiin parantamaan. Gepner korjasi instituutissa professori Gruberin assistentin virkaa ja auttoi häntä vuonna 1860 palsamoimaan keisarinna Aleksandra Fedorovnan ruumiin ; samana vuonna Gepner tuli kirurgisen klinikan naistenosastolle ylimääräisenä asukkaana [1] .

Vuonna 1862 hän esitteli 11 valmistetta kuuloelimen luuosista Normaalianatomian museolle ja samana vuonna esitti konferenssille väitöskirjan: "Kolmannesta lihaksesta, joka puristaa peräsuolea (Sphincter recti s. ani tertius) )” ja puolustattuaan sen 17. maaliskuuta samana vuonna, hänelle myönnettiin lääketieteen tohtorin tutkinto [1] .

Lokakuussa 1862 Karl Ludwig Gepner valittiin dissektorin virkaan, ja hän pyysi professori Gruberin suostumuksella lupaa korjata harjoittelijan tehtäviä professori Alexander Alexandrovich Kiterin johdolla [1] .

Vuonna 1866 konferenssi antoi hänelle tehtäväksi luennoimaan kuvailevaa anatomiaa, ja hänet vapautettiin tehtävistä kirurgisen klinikan naistenosastolla; tässä yhteydessä professori Keeter, luonnehtien Gepneria mitä imartelevimmalla tavalla " tehokkaaksi ja korvaamattomaksi avustajaksi ", pyysi, että hänet jätettäisiin hänen kanssaan jatkamaan opintojaan kirurgiassa. Konferenssi hyväksyi tämän pyynnön [1] .

2. tammikuuta 1868 Gepner nimitettiin plastisen anatomian luennoitsijaksi Imperial Academy of Artsissa ; hän pysyi tässä asemassa kuolemaansa asti [1] .

3. helmikuuta 1868 hänet lähetettiin Lääketieteellinen ja Kirurginen Akatemian konferenssi vuodeksi ulkomaille parantamaan, ja hän harjoitti ahkerasti anatomiaa Berliinissä ja Tübingenissä professori Hubert von Luschkan kanssa . Hän opiskeli erilaisia ​​anatomisten valmisteiden valmistusmenetelmiä, opiskeli histologiaa, vieraillut yliopistoissa Berliinissä, Hallessa, Frankfurtissa, Bonnissa, Heidelbergissä, Tübingenissä, Münchenissä, Würzburgissa, Dresdenissä, Wienissä, Zürichissä, Pariisissa, Lyonissa ja Lontoossa, lisäksi sairaaloissa Hampurissa ja Geneve Gepner kiersi anatomisia museoita ja tutki akatemian presidentin Dubovitskyn puolesta vesihuoltotilojen järjestelyä Berliinin ja Pariisin anatomisissa teattereissa [1] .

Saman vuoden toukokuun 4. päivänä Gepner erotettiin professori Gruberin pyynnöstä, jonka kanssa hänen suhteensa heikkeni, ja hänet nimitettiin akatemiaan dissektoriksi. Gepnerin palattua Pietariin (1. maaliskuuta 1869) professori Landzertin pyynnöstä konferenssi uskoi kuvailevan anatomian laitoksen prosecturalle hänen joidenkin laitosten opetuksen [1] .

25. heinäkuuta 1870 Karl Ludwig Gepner lähetettiin jälleen ulkomaille parantamaan sotilaskenttäkirurgiaa; varoja hänelle tarjosi suurherttuatar Elena Pavlovna . Syyskuun 1. ja 19. joulukuuta 1870 välisenä aikana Hoepner johti Saarbrückenin sairaaloita ylilääkärin ja konsultoivan kirurgin arvonimellä. Hänen tuolloin tekemien lukuisten havaintojen tulos oli useita kenttäkirurgiaa koskevia töitä [1] .

24. joulukuuta 1870 hän palasi Pietariin ja nimitettiin elokuussa 1871 leikkauskirurgian ja kirurgisen anatomian apulaisprofessoriksi. Sotaministeri nimitti hänet tähän virkaan sotilaslääketieteellisen päätarkastajan raportin perusteella (6. elokuuta 1871), koska häntä ei valittu konferenssin äänestyksellä [1] .

4. helmikuuta 1873 Gepner nimitettiin ylimääräiseksi ylimääräiseksi professoriksi, ja elokuussa hänet ylennettiin valtioneuvoston jäseneksi. Hän opetti myös anatomiaa voimisteluyhdistyksessä ja ensihoitajat, jotka opiskelivat haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden hoitoyhdistyksen järjestämissä kasarmeissa (jouluhoitajakurssit); siellä hän oli kirurginen konsultti [1] .

Vuodesta 1872 vuoteen 1874 Hoepner osallistui vuosittain saksalaisten kirurgien kongresseihin. Toimistaan ​​Ranskan ja Preussin sodan aikana hänelle myönnettiin 4. luokan Kruunun ritarikunta punaisella ristillä ja sodan muistomitalilla [1] .

Karl Ludwig Gepner kuoli 10. lokakuuta 1874 ja haudattiin Volkovin luterilaiselle hautausmaalle Pietarissa .

Valittu bibliografia

Luettelo teoksista

1) "Drei. Operationsfälle der Blasenscheidenfistel" ("St.-Pet. Med. Zeitschr.", 1862, Bd. IV);

2) "Ein Fall von Bildungshemmung des Mesenterium und Rudiment der Vasa omphalo-enterica" ​​(Id., 1863);

3) "Complicirte Fistula vesico-vaginalis" (Id., 1864, Bd. VII);

4) "Merkittävä suolen vaurioituminen" ("Med. Vestn.", 1864, nro 23);

5) "Zur Casuistik der Blasenscheidenfistel" (Id., 1865, Bd. IX): "On the casuistry of vesicovaginal fisteli" ("Med. Vestn.", 1865, nro 39-45, 47-50);

6) "Ueber Hypospadie beim Weibe" ("Monatschr. f. Geburtsh." 29);

7) "Kaksi merkittävää hengitysteiden kapenemistapausta" ("Med. Vestn.", 1866, nro 24-26);

8) Päivitetty käännös Hoffmannin oppaasta: "The Foundation of Human Anatomy", Pietari, 1867 ja 1874;

9) "Munasarjan varren anatominen tutkimus" (Krasovskin teoksessa: "Ovariotomiasta");

10) "Taivaan halkaisussa käytetystä Sursen-ammuksesta" ("Med. Vestn.", 1868, nro 38 ja 39);

11) "Aneurisma der Arteria mesenterica superior" ("Jahrbuch. d. Gesellsch. d. Aerzte", Wien, 1868);

12) "Zwei und zwanzig Fälle der Fistula vesico-vaginalis" ("Monatschr. f. Geburtshülfe u. Frauenkrankh.", 1869, Bd. XXXIII, H. 2);

13) "Die Doppelschlinge bei der Dammaht" ("Langenbekin kaari", 1869, Bd. X, H. 2): "Uudesta välikalvon ompelemistavasta" ("Med. Vestn.", 1869, nro 40 -47) ;

14) "Beschreibung eines mit multiplen Exostosen behaftenen Sceletts" ("Jahrb. d. Gesellsch. d. Aerzte in Wien", 1869, Bd. XVII, H. 3);

15) "Ueber ein eigenthümliches optische Verhalten der quergestreiften Muskelfaser" ("Arch. f. mikrosk. Anat.", 1869, Bd.V, H. 1): "Näkyvistä muutoksista poikkijuovaisessa lihaskuidussa sen supistumisen aikana" ( "Med. Vestn.", 1870, nro 27-35);

16) "Ueber die feinere Strictur der Glandula carotica" ("Virchow's Arch.", 1869, Bd. XLVI, H. 4);

17) "Beobachtungen u. Untersuchungen über eingekeilte Schenkelhalsbrüche" ("Jahrb. d. Ges. d. Aerzte, Wien", 1869, Bd. XVII, H. 3);

18) "Siamilaisia ​​kaksosia yhdistävän yhteyden anatominen tutkimus" ("Med. Vestn.", 1870, nro 22 ja 23);

19) "Ueber einige klinisch wichtige Hemmungsbildungen der weiblichen Genitalien" ("St.-Pet. med. Zeitschr.", 1870, Bd. I);

20) "Ueber den wahren Hermaphroditismus beim Menschen" ("Arch. Reichert's u. du-Bois-Reymond's, 1870);

21) "Haavoittunut Berliinissä" ("Med. Vestn.", 1870, nro 34);

22) "Saarbrückenin sotilaskirurginen luonnos" (ibid., nro 39);

23) "Preussin armeijan toimitus- (evakuointi)komissiosta" (ibid., nro 43);

24) "Strasbourgin raunioista" (ibid., nro 46);

25) "Metz ja sen ympäristö sotilas-hygieenisesti" (ibid., nro 47 ja 48);

26) "Saksalaisten sairaaloiden sotilaskenttäkirurgian järjestämistä koskevien havaintojen tulokset" (Suullinen tiedonanto Venäjän lääkäriliiton istunnossa, "Tr. O-va" 1870-1871);

27) "Yksityisestä avusta sodassa" ("Vestn. pochet. o haavoittuneet ja sairaat soturit", 1871, nro 8 ja 9);

28) "Vuoden 1870 kampanjan yleisimmin käytetyistä pienaseista ja niiden aiheuttamien haavojen ominaisuuksista" ("Med. Vestn.", 1871, nro 9-11);

29) "pään ampumahaavoista" (ibid., nro 17-20);

30) "Suurten alusten laukauksen aiheuttamista vammoista" (ibid., nro 30-33);

31) "Ruumiin ampumahaavojen havainnointi" (ibid., nro 40-43);

32) "raajojen ampumahaavat" (ibid., nro 50-52);

33) "Sotilaskirurgiset havainnot Ranskan ja Saksan sodan aikana 1870", Pietari, 1872 - edellä mainitut artikkelit nro 21-25 ja 27-32 on koottu tähän kirjaan, johon on lisätty essee: " Neljä kuukautta teatterisodassa" (tämän kirjan kopion esittämisestä G. sai korkeimman timanttisormuksen);

34) "kirurgisen kasarmin toimintatapaukset" ("Raportti. Kasarmi. Joulukaupungin sairaalan osasto vuodelta 1872");

35) "Ueber das Aneurisma der Art. lienalis" ("St.-Pet. med. Zeitschr.", 1872, Bd. III, H. 13);

36) "Zur Technik der Perineoterhaphie" ("Langenb. Arch.", 1873, Bd.XV);

37) "Saksalaisten kirurgien toinen kongressi" ("Vestn. General care. about the haavoittuneita ja sairaita sotilaita", 1873, nro 5);

38) "3rd Congress of German Surgeons", Pietari, 1874; 39) "Leikkauskirurgian lyhyt opas", kahdessa osassa; postuumisti toim., 1. numero, 1876; 2. numero, 1880.

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Gepner, Karl Fedorovich // Venäjän biografinen sanakirja  : 25 osassa. - Pietari. - M. , 1896-1918.

Kirjallisuus

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
  • Venäjän elämäkerta
Bibliografisissa luetteloissa