Hyasintti | |
---|---|
muuta kreikkalaista Ὑάκινθος | |
| |
Mytologia | antiikin kreikkalainen mytologia |
Kreikan oikeinkirjoitus | Ὑάκινθος |
Latinalainen oikeinkirjoitus | Hyacinthus |
Lattia | Uros |
Dynastia | Lacedaemonides |
Isä | Amicles , joko Ebal tai Pier |
Äiti | Diomedes tai Clio |
Veljet ja siskot | Kinorth , Argal, Polyboia , Daphne , Egesandra, Laodameya (Leanira) tai Icarium , Tyndareus , Hippocoon , Arena |
Aiheeseen liittyvät hahmot | Apollo |
Hautauspaikka | Amikles |
kulttikeskus | Amikles |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Hyasintti [3] [4] , Hyakinth [5] , Khiakinf [6] , Iakinf [7] ( antiikin kreikkalainen Ὑάκινθος , Hyakinthos ; lat. Hyacínthus ) - kreikkalaisen mytologian mukaan uskomaton Spartan prinssi, erottuva kauneudesta. Tämän vuoksi valonjumala Apollo rakastui häneen , joka tappoi vahingossa nuoren kiekonheittopelin aikana . Hyasintin verestä ilmestyi samanniminen kukka .
Muinaisina aikoina muinaisessa Kreikassa syntynyt hyasintin kultti sulautui Apollon kulttiin. Se heijasti uskoa elämän ja kuoleman luonnolliseen kiertokulkuun. Apollon ja Hyasintin kunniaksi pidettiin Hyakinthian suurimmat spartalaiset festivaalit . Myöhemmin, Ovidiuksen " Metamorfoosien " ansiosta , tämä legenda tunkeutui eurooppalaiseen kulttuuriin ja erityisesti homoseksuaaliseen alakulttuuriin .
Kreikkalaisen mytologian mukaan Hyasintti kuului Spartan kuninkaalliseen dynastiaan . Suosituin versio myytistä kutsuu häntä Spartan kuninkaan Amyklan ja Lapithin tyttären Diomeden vanhemmiksi . Muiden lähteiden mukaan hän oli kuningas Ebalin jälkeläinen tai Thessalian laiturin ja musean Clion poika [8] [5] .
Spartan hallitsijoiden sukupuu: | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
* Puu esitetään yleisimpien myyttien versioiden mukaan. |
Hyasintti erottui poikkeuksellisesta kauneudesta, jonka ansiosta runoilija Famiris , valon jumala Apollo ja tuulen jumala Zephyr (tai Boreas ) rakastuivat häneen [8] [5] . Prinssi suosi Apolloa. Kerran, kun rakastajat kilpailivat kiekonheitossa , Apollo osui vahingossa Hyasintiin tällä ammuksella ja tappoi tämän. Yhden myytin version mukaan Zephyr (tai Boreas) oli mustasukkainen nuorelle miehelle Apollon takia ja ohjasi tarkoituksella tuulen niin, että kiekko osui Hyasintin päähän. Apollo ei voinut pelastaa rakkaansa, ja hän kuoli syliinsä. Jumalan tahdosta kukkia kasvoi hyasintin verestä - " hyasintit ", joiden karmiininpunaisissa (tai purppuraisissa ) terälehdissä voit nähdä huutomerkin "AI, AI", joka tarkoittaa nuoren miehen kuolevaa huokausta (tai Apollon surullinen huuto) tai Apollon ja Hyasintin alkukirjaimet (" A" ja "Ὑ") [8] [5] [6] .
Pausaniaksen mukaan Hyasintti ja hänen sisarensa Polyboia vietiin taivaaseen olympialaisten jumalien kulkueessa [9] [10] [11] . Non of Panopolitansky mainitsee Apollon nuoren miehen ylösnousemuksesta [12] . Hyasintin apoteoosista on todennäköisesti osoituksena muinainen kuvaperinne, jossa hänet kuvattiin lentävän joutsenen ratsastavan [13] .
Historioitsija ja antiikin tutkija A. F. Losev tunnistaa Hyasintin myytissä useita motiiveja. Ensinnäkin tämä on "hellenististä rappiota ", joka ilmenee hienostuneessa eroottisessa (tässä tapauksessa samaa sukupuolta olevien) ja hienostuneen taiteellisen esitystavan muodossa; toiseksi antropomorfismi , luonnon inhimillistäminen (hyasinttikukka, sefiiri-tuuli) (Losev lukee ilmestymisensä Homeroksen aikakauteen ); kolmanneksi Apollon osallistuminen, hänen esittelynsä hyvin humanisoituna olentona, maailmanjärjestyksen jumalana, sopusoinnussa elementaalimaailman (kukka) kanssa; neljänneksi vastakkainen motiivi Apollon järjestetyn maailman konfliktille Zephyr-tuulen muodossa, joka tappoi Hyasintin; viidenneksi apoteoosi , uudestisyntymisen ja pelastuksen teema, elämän ja kuoleman luonnollinen kiertokulku. Kuudenneksi ja seitsemänneksi myytti heijastelee sekä syvää antiikkiaan (suorien lähteiden viittausten ansiosta) että mytologian rappeutumisen alkua, sen rationalisointia ja poetisointia. Lopuksi kahdeksas motiivi on siirtyminen ihmissudesta peruuttamattomaan muutokseen, "taikuuden poistumiseen" [14] .
A. A. Pavlov nostaa esiin Ovidiuksen uudelleenkertomuksessa monimutkaisen hellenistisen allegian "rakkausleikin", "rakkauden haavoista" ja vastuusta rakkaudesta. Muinaisissa myytin versioissa hän panee merkille patriarkaatin motiivit , samaa sukupuolta olevat suhteet sotilaallisen organisaation perustana, valinnan, arkaaiset käsitykset kosmoksesta rakkauden ja kuoleman paradigmassa, samaa sukupuolta olevien suhteiden runouttamisen ja elitisoinnin, rakkaus tienä transformaatioon ja jumalautumiseen [15] . Bernard Serjean pitää myyttiä Apollosta ja Hyasintista heijastuksena spartalaisesta miehen vihkiytymistapasta (pojan siirtyminen miehen asemaan), joka koostui kypsän nuoruuden kasvattamisesta vanhemman miehen toimesta, ja siihen sisältyi myös laitoshoito. - heidän väliset sukupuolisuhteet [16] .
Tämä myytti sai alkunsa Balkanin esikreikkalaisen väestön kulttuurista, jossa hyasintti ilmeisesti oli luonteeltaan kuoleva ja ylösnouseva kasvijumala ; tämän jumalan kultti puolestaan muodostui muinaisesta fetisistisestä kukan kunnioituksesta. Nimi Hyasintti itsessään on ei-kreikkalaista alkuperää, kuten jälkiliite "-nth" osoittaa. Losev ehdottaa, että tämän elämän ja kuoleman kierteen jumalan palvontaan voisi kuulua ihmisuhreja , josta hän näkee vihjeen tietyn ateenalaisen hyasintin ja kuningas Erechtheuksen tyttärien uhrauksista . Ensimmäinen maininta tästä jumaluudesta on peräisin 800-luvulta eKr. e. [12] . Myöhemmin (VII-VI vuosisadalla eKr. [12] ) Apollon kultti sulautui ja syrjäytti Hyasintin uskonnollisen palvonnan [5] . Jossain vaiheessa Apollon ja Hyasintin kuvat sulautuivat yhdeksi - kuvaksi kuolevasta ja ylösnousemuksesta demonista. Sitten jumala Apollo alensi Hyasintin jumaluuden sankarin tasolle, jota alettiin pitää hänen seuralaisensa [7] . Ja yksittäinen kuva kuolevasta ja ylösnousevasta jumaluudesta hajosi vaaleammaksi ylösnousevan Apollon hahmoksi ja tummemmaksi murhatun hyasintin hahmoksi. Samaan aikaan krotonisen olennon Hyasintista kuva muuttui järjestyneeksi ja muunnetuksi elementiksi (kukaksi) [17] . Hyasintin kultti kuvana elämän ja kuoleman kiertokulkusta luonnossa muistuttaa samanlaista Adonisin kulttia [ 18] [19] .
Tämän kultin uskonnollinen keskus oli Amiklan kaupunki Spartassa. Siellä sijaitsi kuuluisa kolossaali Apollon patsas, jonka valtaistuimella kuvattiin Hyasintin juhlakulkue Olympukseen . Spartalaiset uskoivat, että Hyasintin hauta oli veistoksen juurella. Loman aikana ihmiset astuivat patsaan alla olevaan huoneeseen kupariovesta ja siellä erityisellä alttarilla hyasintille uhrattiin jo ennen Apollon uhrauksia [5] [17] .
Spartalaisessa Tarentumin siirtokunnassa Italiassa oli Apollo-Hyasintin kulttihauta, joka heijastaa ajatusta kahden jumalan hahmojen yhdistämisestä [7] [20] . Kniduksen kaupungissa Vähä-Aasiassa Artemiksen palvottiin "Jakinthin ruokkijana", jonka kultti oletettavasti viittaa muinaisen hyasintin syntymän kunnioittamiseen. Hyakinthia - kuukautta ( muinaiskreikaksi Ὑακίνθιος ) vietettiin Rodoksella , Kosissa , Kalymnosissa , Kreetalla , Therassa , Bysantissa ja muissa paikoissa [7] [21] .
Spartan hyasintin kunniaksi vietettiin yhtä tärkeimmistä juhlapäivistä, Hyasintiaa . ( muut kreikkalaiset Ὑακίνθια ). Myöhemmin, kun hyasintin kultti sulautui Apollon kulttiin, loma alkoi omistettu jälkimmäiselle [5] , joka sai epiteetin epikles Hyakinthius ( muinaiseksi kreikaksi Ὑακίνθιος ) [22] . Kolmipäiväiset juhlat alkoivat Hecatombeon -kuukauden pisimpään päivään (heinä-elokuu). Ensimmäinen päivä oli suru, se oli omistettu Hyasintin kuolemalle, henkilöittäen kasvillisuuden kuivumista kuumana kesänä. Tähän aikaan uhrattiin kuolleille, ja he luultavasti paastosivat . Toisena päivänä juhlat alkoivat. Tämä aika oli omistettu Apollolle, joka yhdistettiin luonnon tuottavien voimien kukoistukseen [23] . Juhliin sisältyi juhlapukujen pukeminen, vieraiden vieraileminen, juhlat, laulaminen, soittimien soittaminen ( cihara ja aulos ), tanssiminen, laulujen esittäminen , kuorokilpailut, hevoskilpailut ja muut huvitukset. Jopa orjat saivat viettää lomaa. Osallistujat koristelivat itsensä muratti- ja hyasintiseppeleillä ja järjestettiin juhlallinen kulkue. Tänä aikana tehtiin myös lukuisia uhrauksia. Tämän juhlan merkitys oli niin suuri, että spartalaiset palasivat juhlimaan sitä vielä sodan aikana. Tätä varten he tekivät kerran 40 päivän aselevon Messinian kaupungin Eiran kanssa, ja uusittu sopimus Ateenan kanssa merkitsi ateenalaisten vuotuisen kunniavaltuuskunnan lähettämistä Hyasintiaan Spartaan ja spartalaisten Dionysiaan Ateenaan [24] [25] [ 23] [17] . Surun ja myöhempien juhlien yhdistelmä Hyakinthian aikana heijasti symbolisesti elämän ja kuoleman kiertokulkua luonnossa [17] . Jotkut tutkijat ehdottavat, että hyasintia putosi toukokuussa ja merkitsi siirtymistä nuoresta vihreästä keväästä kuivaan, kuumaan kesään ja hedelmien kypsymiseen tai siirtymistä kuolleesta talvesta kukkivaan kevääseen [11] .
Näitä juhlia vietettiin jo Rooman valtakunnan aikana [18] [26] . Varhaiskristityt (kuten Klemens Aleksandrialainen ) kritisoivat Hyasintin myyttiä [27] [28] .
Kasvisuvun hyasintti ( lat. Hyacinthus ) sai nykyaikaisen nimensä kreikkalaisesta myytistä . Siitä tosiasiasta, että muinaiset kreikkalaiset ajattelivat juuri tätä kukkaa, monet tutkijat ovat epäilemättä samaa mieltä [29] . Muiden tutkijoiden mukaan tämä kasvi muistuttaa kuitenkin vähän muinaisissa lähteissä kuvattua [30] . He ehdottavat, että kreikkalaiset itse kutsuivat alun perin toista kukkaa tällä tavalla - ehkä pähkinänruskea ( Fritillaria ) [19] , iiris ( Iris ) [7] , delphinium ( Delphinium ) [11] , lilja ( Lilium ) [31] , harjakyy sipuli ( Muscári comósum ) [29] tai kaksilehtinen scilla ( Scílla bifólia ) [32] . Samanaikaisesti todetaan, että joillakin legendan uudelleen kertovilla muinaisilla kirjoittajilla ei ehkä ollut mielessään mitään tiettyä kukkaa [29] .
Toisen kreikkalaisen myytin mukaan myöhemmin "hyasintti" ilmestyi Ajaxin verestä , ja terälehtien kuvio heijasti sankarin nimen "Αἴ" kahta ensimmäistä kirjainta tai myös hänen tuskallista huokauttaa [11] [6] .
Violetti jalokivi nimettiin hyasintin ja sen kukan mukaan, mikä alun perin tarkoitti todennäköisimmin korundia , mutta myöhemmin tämä nimi siirrettiin zirkoneihin [33] .
|
Varhaisin maininta kirjallisissa monumenteissa Hyasintista löytyy Hesiodoksen " Naisten luettelosta " (VIII-VII vuosisata eKr.). Ja myytin ensimmäinen esittely on Euripideksen tragediassa " Helena " (V vuosisata eKr.) [12] . Se on kuitenkin selitetty täydellisimmin hellenistisenä aikana : Ovidiuksen Metamorfoosit ja Philostratus nuoremman kuvissa[34] [31] .
Varhaisin (noin 600-luvulla eKr.) tunnettu kuva Hyasintista oli piirros muinaisen Apollon kulttipatsaan valtaistuimella Amiklesin temppelissä, jonka Pausanias mainitsi . Tämä muinainen kirjailija väitti, että Hyasintti kuvattiin parrakkaana miehenä (toisin kuin myöhemmässä perinteessä kuvata hänet nuorena miehenä) [35] .
Hyasintin kuvauksia löytyy etruskien ja kreikkalaisten antiikkikeramiikasta . Joskus hänet maalattiin yhdessä Zephyrin kanssa (jotkut tutkijat uskovat kuitenkin, että näissä tapauksissa puhumme Eroksesta ja tietystä nuoresta miehestä). Muissa maljakoissa Hyasintti on kuvattu nuorena miehenä ratsastamassa Apollolintulla (joutsen). Tämä aihe on tallennettu Philostratus nuoremman teokseen: Apollo lupasi Hyasintille muiden siunausten ohella "antaa hänelle mahdollisuuden matkustaa joutsenilla maihin, joissa Apollo on kunnioitettu ja hänelle rakas" [36] [35] [ 37] [38] .
Luonnonhistoriassa Plinius Vanhin kirjoitti ateenalaisen taiteilijan Nikiaksen (V-IV vuosisata eKr.) maalauksesta "Hyasintti", josta Augustus piti niin paljon , että hän vei sen Roomaan. Pausaniaksen mukaan tässä kuvassa kreikkalainen sankari oli kuvattu nuorena; luultavasti hänet kuvaili Philostratus nuorempi [39] .
Hyasintin hahmo on kuvattu Spartan Tarentumin varhaisimmista kolikoista [40] .
Eremitaasissa on niin kutsuttu Eros Soranzon patsas . Jotkut taidehistorioitsijat pitävät sitä roomalaisena kopiona 5. vuosisadan toiselta neljännekseltä eaa. eKr e. (mahdollisesti Pythagoras Rhegiuksen kirjoittama ), toiset sanovat, että se on eklektinen muistomerkki 1. vuosisadalta eKr. e. (luultavasti pastellin koulut ). Patsaan oletetaan olleen yksittäinen kokoonpano, jossa on isompi, johon nuoren miehen kasvot on käännetty. Jotkut tutkijat uskovat, että hän voisi kuvata Hyasintia Apollon kanssa. Tämän veistoksen fragmentteja säilytetään myös Ashmolean-museossa [41] ja Spartan arkeologisessa museossa [42] [43] [44] [45] . Berliinin Altes-museossa , Pradossa ja useissa muissa kokoelmissa (yhteensä 45 kappaletta) on niin sanotun Narkissoksen patsaita, jotka ovat 2. vuosisadan roomalaisia kopioita Polikleitos -koulun kreikkalaisesta teoksesta . Useat tutkijat yhdistävät tämän veistoksen hyasintiin [46] [47] .
T. n. "Eros Soranzo". Muinainen Rooma, 1. v. eKr e .. Eremitaaši . |
T. n. "Narsissi". Muinainen Rooma, II vuosisata. eKr e.. Berliinin vanha museo . |
Punakuvioinen kraatteri "Zefyri ja hyasintti". Maljakkomaalari Pisticci [48] . 440-420 jKr eKr e. British Museum . |
Valkoinen taustapuola "Marshmallow and Hyacinth". Penthesilean maalari[49] [50] . 460-450 jKr eKr e.. Metropolitan Museum of Art . |
Punakuvioinen kylix "Hysintti ratsastaa joutsenella" [51] . Apollodorus (?). 500-490 jKr eKr e.. Mississippin yliopisto . |
Etruskien oinochoia "Hyasintti joutsenvaunussa" ja "Apollo" (takana) [52] . 380-360 jKr eKr e.. Gregorian etruskimuseo . |
Roomalainen helmi "Hyasintti -discobolus " [53] [54] . I-III vuosisadalla. British Museum . |
Hyasintin myytti kerrottiin uudelleen yksityiskohtaisesti Ovidiuksen muodonmuutoksissa [ 34] [31] , josta tuli laajalle levinnyttä keskiaikaisessa Euroopassa (myös "moralisoidussa" muodossa) ja jolla oli suuri vaikutus renessanssiin [55] . Sellaiset renessanssitaiteilijat kuin Benvenuto Cellini , Annibale Carracci , Domenichino ja Francesco Francia kääntyivät Hyasintin kuvaan [5] . On huomionarvoista, että joidenkin taidehistorioitsijoiden mukaan Apollo ja Hyasinth, muiden Cellinin patsaiden ohella, ovat kuvanveistäjän samaa sukupuolta olevan aistillisuuden heijastus [56] . Hän viittasi tähän kreikkalaiseen myyttiin myös sonetissa, joka oli sävelletty hänen vankilassaan "sodomiasta" syytettynä [57] .
Kuvia Hyasintin myytistä käsikirjoituksessa "Moralized Ovid". Noin 1325. Rouenin kirjasto. |
Apollo ja Hyasintti. M. Raimondin kaiverrus F. Franchan mukaan . 1506. Metropolitan Museum of Art . |
Apollo ja Hyasintti. Benvenuto Cellini . 1540. Bargello . |
Fresko "Apollo nostaa hyasintin taivaaseen", " Jumalien rakkaus". Annibale Carracci . 1597-1608 Palazzo Farnese . |
Fresko "Hyasintti ja Apollo". Domenichino . 1603-1604 Palazzo Farnese . |
Myöhemmin hyasinttimyytistä tuli Nicolas Poussinin , Peter Paul Rubensin , Giovanni Battista Tiepolon , Louis Boulogne nuoremman , Merry-Joseph Blondelin , Jean-Pierre Grangerin , Augustin Saint-Aubinin , Benjamin Westin ja Françoisin teosten aihe. Joseph Bosio , Antoine Etex , Alexander Ivanov , Alexander Kiselev , Ivan Akimov ja monet muut. Tiepolon hyasintin kuolema tilasi William I kunnianosoituksena rakastajansa, espanjalaisen muusikon, muistolle, jonka kanssa hän asui Venetsiassa kuolemaansa saakka vuonna 1751 [58] . Samaan aikaan taiteilija ei kuvannut heittokiekkoa, vaan tennispalloja ja mailaa [59] . A. A. Ivanovin maalauksessa Apollo, hyasintti ja sypressi jotkut tutkijat näkevät piilotetun heijastuksen taiteilijan omista homoeroottisista tunteista [60] .
Vuosina 1602-1603 saksalainen kirjailija Johann Valentin Andree kirjoitti "englannin näyttelijöiden jäljitelmänä" komedian "Hyasintti" (ei säilynyt) [61] . 1600-luvun ranskalainen runoilija Theophile de Vio käytti runossaan "Au marquis du Boukinquan" Apollon ja Hyasintin myyttiä pilkatakseen Englannin kuninkaan James I :n ja Buckinghamin herttuan George Villiersin välistä rakkaussuhdetta .
Johann Sebastian Bach sävelsi 1730-luvulla kantaattikilpailun Phoebus ja Pan .”, jossa erityisesti Phoebus-Apollo puhuu rakkaudestaan Hyasinttiin. Vuonna 1767 Wolfgang Amadeus Mozart kirjoitti ensimmäisen oopperansa, Apollo ja Hyasintti , Rufinus Widlin latinalaiseen libretoon . Samanaikaisesti kirjoittaja, vältellen homoseksuaalista juonetta, korvasi Hyasintin rakkauskolmiossa sisarensa Melian kanssa. Jotkut tutkijat uskovat kuitenkin, että tämä itsesensuuri oli väärä ja katsoja saattoi silti lukea hahmojen samaa sukupuolta olevat suhteet [63] .
Englantilainen runoilija George Gordon Byron käytti nimeä Hyasintti verhottuneena viittauksena homoseksuaalisiin suhteisiin [64] [65] .
Viktoriaanisella aikakaudella " kukkien kieli " tuli suosituksi Euroopassa - symbolijärjestelmä, joka antaa tietyille kasveille yhden tai toisen merkityksen. Kreikkalaisten "kukka" -myyttien ansiosta kukat alkavat liittyä muun muassa miesten nuoruuteen ja kauneuteen: Adonis muuttui vuokoksi ( tai adonis , ruusu ) , Attis orvokkiksi , Narcissus narsissiksi , krookus krookukseksi ja Hyasintti hyasintiksi . Samaan aikaan kolme viimeistä myyttiä kertoivat samaa sukupuolta olevien suhteista, jotka herättivät 1800-luvun homoseksuaalisten kirjailijoiden huomion ja heijastuivat heidän työhönsä. Joten Oscar Wilde kirjoitti rakkaalleen Alfred Douglasille : "Ainoa poikani. Sonettisi on hurmaava ja olisi yllättävää, jos violetit huulesi sopisivat vähemmän laulujen musiikille kuin suudelman intohimolle; kevyt, kultainen sielusi värähtelee intohimon päihtymyksen ja runouden välillä. Luulen, että Hyasintti, jota Apollo rakasti niin hullusti Kreikan päivinä, ei ollut kukaan muu kuin sinä . Venäläisen homoseksuaalisen alakulttuurin kulttirunoilija Mihail Kuzmin kirjoitti oopperan Apollo ja Hyasintti vuonna 1901 [67] , ja hän käsitteli samaa kuvaa runossa Epitaph vuonna 1907. Hyasintin myytin symboliikkaa samaa sukupuolta olevien rakkauden merkkinä käytti amerikkalais-brittiläinen runoilija Thomas Eliot runossaan "The Waste Land " (1922) [68] . Kreikkalaisten kukkamyyttien sankarien traaginen kohtalo johti siihen, että he olivat edelleen suosittuja homoseksuaalisten kirjailijoiden keskuudessa 1900-luvulla, myös HIV - epidemian yhteydessä, joka johti monien nuorten kuolemaan [66] .
Vuonna 1971 Jim Morrison kirjoitti kappaleen House of Hyacinth» [69] . Kreikkalaisnuorten myytti on omistettu myös amerikkalaisen The Mars Voltan albumille Noctourniquet (2012) [70] .
Poliisi toteutti vuosina 1985-1989 kommunistisessa Puolassa operaatio Hyasintti , jonka tarkoituksena oli tunnistaa homoseksuaalit ihmiset ja laatia heidän luettelonsa: heitä pidätettiin, kuulusteltiin ja kiristettiin massiivisesti [71] . Iakinf on yksi Victor Pelevinin kirjan "The Art of Light Touches " (2019) [72] sankareista .
"Kasviston valtakunta". Nicolas Poussin . 1631 Old Masters Gallery (Dresden) . (Hyasintti on toinen seisova hahmo oikealta) |
"Hyasintin kuolema". Peter Paul Rubens . 1636 Prado . |
"Hyasintin kuolema". Caravaggion koulu . XVII vuosisadalla. Thomas Henry -museo. |
"Hyasintin kuolema". G. B. Tiepolo . 1752-1753 Thyssen-Bornemisza-museo . |
" Hyasintin kuolema ". Jean Brock . 1801 Sainte-Croix-museo |
"Hyasintti". F.J. Bosio . 1816 Louvre |
"Apollo, hyasintti ja sypressi". A. A. Ivanov . 1834 Tretjakovin galleria . (Hyasintti on kuva vasemmalla) |
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |