| Ilja Jurievich Dadashidze | |
|---|---|
| Nimi syntyessään | Ilja Jurievich Dadashidze |
| Syntymäaika | 11. syyskuuta 1942 |
| Syntymäpaikka | Baku , Azerbaidžanin SSR |
| Kuolinpäivämäärä | 16. syyskuuta 2001 (59-vuotias) |
| Kuoleman paikka | Moskova , Venäjän federaatio |
| Ammatti | runoilija, toimittaja, kääntäjä |
| Teosten kieli | Venäjän kieli |
Ilja Jurjevitš Dadashidze (11.9.1942, Baku , Azerbaidžanin SSR - 16.9.2001, Moskova , Venäjä ) - runoilija ja toimittaja , venäläisten kirjailijoiden liiton koordinointineuvoston ja Venäjän PEN-keskuksen toimeenpanevan komitean jäsen . Hän käänsi georgialaisten runoilijoiden runoja venäjäksi, kirjoitti kriittisiä artikkeleita ja teki yhteistyötä venäläisten lehtien kanssa. Viimeiset yhdeksän vuotta elämästään hän työskenteli Radio Libertyssä : hän oli Moskovan toimiston kirjeenvaihtaja ja isännöi omaa ihmisoikeusohjelmaa, A Man Has a Right. Runoilija Dmitri Dadashidzen (1946-2010) vanhempi veli. [yksi]
Valmistunut Azerbaidžanin valtionyliopiston filologisesta tiedekunnasta . [2] Työskennellyt Literary Azerbaijan -lehdessä . Hän käänsi georgialaisten runoilijoiden teoksia venäjäksi. Vuonna 1982 Tbilisissä kustantamo " Merani " julkaisi kirjan hänen runoistaan ja käännöksistään "Jealousy for Home" Bella Akhmadulinan esipuheella . Vuodesta 1992 [3] Ilja Dadashidze työskenteli Radio Libertyssä, jossa hän isännöi ohjelmia "Ja me joimme hunajaa siellä", "Ihmisellä on oikeus", "Esteiden yläpuolella" ja muita. [4] Oli Moskovan toimiston kirjeenvaihtaja. [3]
Vuonna 1995 Novy Mir julkaisi kokoelman hänen runojaan nimeltä "And Discordant Olives Rustle". [3]
Ilja Dadashidze kuoli yöllä 16. syyskuuta 2001 sydänkohtaukseen. [2] Kirjailijan radiolähetysten jakso Radio Libertyssä ”Ja me joimme hunajaa siellä. Venäläisen kulttuurin hahmoja 1900-luvulta ja itsestään. [3] . Postuumisesti vuonna 2003 julkaistu kirja "Just a Guest" sisältää Ilja Dadashidzen runoja, käännöksiä, artikkeleita, haastatteluja ja radiolähetyksiä sekä muistelmia ja kirjeitä kirjailijan ystäviltä. [5]