Dionysius Balaban

Metropolitan Dionisy
Kiovan, Galician ja koko Venäjän metropoliitti, Konstantinopolin valtaistuimen
viides eksarkki
1657-1663
Kirkko Konstantinopolin ortodoksinen kirkko
Yhteisö Kiovan metropoli
Edeltäjä Sylvester Kossov
Seuraaja Joseph Nelyubovich-Tukalsky
Lutskin ja Pohjan piispa
1655-1657
Edeltäjä Athanasius (Puzyna)
Seuraaja Gideon (Chetvertinsky)
Kholmskyn piispa
Elokuu 1650 - 1651
Edeltäjä Sylvester Kossov (korkea)
Seuraaja Evlogii (Georgievsky)
Kuolema 10. toukokuuta 1663( 1663-05-10 )
Dynastia Balabany (Balabanovichi) Korczakin vaakuna [d]
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Metropoliita Dionisy Balaban (k. 10. toukokuuta 1663) - Konstantinopolin ortodoksisen kirkon piispa, Kiovan , Galician ja koko Venäjän metropoliitti, Konstantinopolin valtaistuimen eksarkki (1657-1663).

Elämäkerta

Kotoisin Venäjän voivodikunnan ortodoksisesta aatelissuvusta .

Miehitettyään Kholmsky-piispanistuimen hän joutui Uniaattien vainon kohteeksi, mikä pakotti hänet muuttamaan vuonna 1655 Lutskin istuimelle [1] .

Kansainyhteisön ortodoksisten hierarkkien neuvosto valitsi hänet 6. marraskuuta 1657 Kiovan, Galician ja koko Venäjän metropoliitiksi, ja Konstantinopolin patriarkka Parfeniy ja Puolan kuningas vahvistivat hänet tähän asemaan aikana, jolloin Venäjän valtio pyrki yhdessä Ukrainan alueellisen liittämisen kanssa yhdistää ortodoksinen papisto Moskovan patriarkan vallan alle . Mutta Dionysius vastusti tätä ja ilmaisi omistautumisensa Kansainyhteisölle , ja vasta sen jälkeen, kun Ivan Vyhovsky oli hyväksytty hetmanaatin tsaariksi , hän lupasi "olla suuren suvereenin käden alla ja toivoa hänelle kaikkea hyvää" [1] .

Vuonna 1658 metropoli kuitenkin jakautui, kun Lazar Baranovitš asetettiin Moskovan hallitsemille alueille. . Hän kuoli Chigirinissä . Metropoliitista Joseph Nelyubovich-Tukalskysta tuli metropoliita Dionysioksen seuraaja [2] .

Muistiinpanot

  1. 1 2 Balaban Dionysius // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 osana (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
  2. Bogdan Hmelnytskin seuraajat . Haettu 29. heinäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 30. elokuuta 2010.

Kirjallisuus