Lisäsuojaus

Täydentävä suojelu  on kansainvälistä suojelua turvapaikanhakijoille, jotka eivät täytä pakolaisvaatimuksia . [1] . EU-lainsäädännössä direktiivi 2004/83/EY määrittelee vähimmäisvaatimukset toissijaisen suojelun aseman saamiseksi. [2] Direktiivi 2011/95/EU lisättiin myöhemmin tähän direktiiviin. [3]

Euroopan unionissa toissijaista suojelua saava henkilö on kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö, jota uhkaa todellinen vakavan vahingon vaara, jos hänet palautetaan kotimaahansa. [1] Vakava vahinko määritellään riskiksi, että: " a) joutuu kuolemanrangaistuksen kohteeksi; tai b) joutuminen kidutuksen tai muun julman tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen uhriksi alkuperämaassa; tai c) vakava yksilöllinen uhka siviileille, hänen hengelle tai henkilölle mielivaltaisen väkivallan vuoksi kansainvälisen tai sisäisen aseellisen konfliktin tilanteissa . [neljä]

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa vainon kohteeksi. [5] Pakolaisaseman saanut on kuitenkin määritelty pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa ja sen pöytäkirjassa, eli: pakolainen on henkilö, joka perustellusti pelkää joutuvansa vainotuksi rotu, uskonto, kansallisuus, kuuluminen tiettyyn sosiaaliseen ryhmään tai poliittiseen mielipiteeseen on kansallisuutensa ulkopuolella eikä voi nauttia kyseisen maan suojelusta tai ei ole halukas nauttimaan tällaisesta suojelusta tällaisen pelon vuoksi; tai koska hänellä ei ole kiinteää kansalaisuutta ja hän on tällaisten tapahtumien seurauksena entisen vakinaisen asuinmaansa ulkopuolella, hän ei voi tai ei halua palata sinne tällaisen pelon vuoksi. [6]

Poikkeukset toissijaiseen suojeluasemaan

Henkilö jää toissijaisen suojelun ulkopuolelle, jos Euroopan jäsenvaltio katsoo, että hän on tehnyt siellä vakavan rikoksen tai hän on syyllistynyt YK:n peruskirjan [7] vastaisiin tekoihin tai hän on vaaraksi yhteiskunnalle tai hän on syyllistynyt rikos ihmisyyttä vastaan . [8] .

Lisäksi henkilö voidaan peruuttaa toissijaisen suojelun asemasta, kun siihen johtaneet olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siten, että henkilöllä ei enää ole vakavan haitan vaaraa. [neljä]

Lähteet

  1. 12 Euroopan direktiivi 2004/83/EY . 2 artiklan e alakohta (2004). Haettu 4. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2016.
  2. Euroopan direktiivi 2004/83/EY (2004). Haettu 4. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2016.
  3. Euroopan direktiivi 2011/95/EU (2011). Haettu 4. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 11. marraskuuta 2015.
  4. 12 Euroopan direktiivi 2004/83/EY . 15 artikla (2004). Haettu 4. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2016.
  5. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus . 14 artikla (1948). Haettu 4. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 13. toukokuuta 2019.
  6. Pakolaisten asemaa koskeva yleissopimus ja pöytäkirja . 1 artikla (1951). Haettu 4. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 28. toukokuuta 2019.
  7. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja (1948). Käyttöpäivä: 4. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 4. helmikuuta 2017.
  8. Euroopan direktiivi 2004/83/EY . 17 artikla (2004). Haettu 4. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2016.