François Guillaume Ducret-Duminil | |
---|---|
fr. Francois Guillaume Ducray-Duminil | |
Syntymäaika | 1761 [1] [2] [3] […] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 29. lokakuuta 1819 |
Kuoleman paikka | Ville-d'Avray , Ranska |
Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
Ammatti | chansonnier , kirjailija , runoilija , kirjallisuuskriitikko , lastenkirjailija , goguetten avustaja |
Teosten kieli | Ranskan kieli |
Toimii sivustolla Lib.ru | |
![]() |
Francois Guillaume Ducret-Duminil , joskus - Ducret-Dumenil ( fr. François Guillaume Ducray-Duminil , 1761 , Pariisi - 29. lokakuuta 1819 , Ville-d'Avray ) - ranskalainen kirjailija, moniosaisten sentimentaali-moraalisten novellien kirjoittaja ( Romaanin salaisuuksien elementeillä ), erittäin suosittu 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun lukijoiden keskuudessa.
Hän kirjoitti runoja ja lauluja, sävelsi satuja ja näytelmiä. Vuodesta 1790 hän julkaisi Petites Affiches -sanomalehden , toimi kirjallisuuskriitikkona. Hän oli Société du Caveau -järjestön , muiden kirjallisuusseurojen ja -piirien jäsen. Vallankumouksen aikana hänet pidätettiin hetkeksi.
Pixerecourt teki Ducret- Duminilin kuuluisimmat romaanit uudelleen näyttämölle . Sitten ne käännettiin monille Euroopan kielille. Venäjällä XVIII-XIX vuosisatojen vaihteessa. yli kaksikymmentä hänen teoksiaan julkaistiin, muistot niiden lukemisesta sisältyvät lukuisiin aikakauden muistelmiin ( Bulgarin , A. Grigoriev jne.).
Pushkin mainitsee muistikirjoissaan ( Table-talk ) ranskalaisen kirjailijan teoksia kirjallisen lukemisen symbolina:
Tuomitsemisen typeryys ei ole yhtä havaittavissa kuin typerä ylistys; tyhmä ei näe Shakespearessa mitään ansioita , ja tämä johtuu hänen maun luettavuudesta, oudoista ja vastaavista. Sama typerys ihailee Ducret-Dumesnilin romaania tai M. Polevoyn Historiaa , ja häneen suhtaudutaan halveksuen, vaikka ensimmäisessä tapauksessa hänen tyhmyytensä ilmaantui selkeämmin ajattelevalle ihmiselle.
- Pushkin A.S. Pöytäpuhe // Kerätty. op. 10 osassa T. 7. - M .: GIHL, 1962. - S. 207.Romaani Aleksis eli Metsän mökki on nerokkaan äidin Jevgenia Bazarovin ainoa lukema kirja Turgenevin romaanissa Isät ja pojat .