Ratsastus rakkauden saarelle

"Riding to the Island of Love" [1] ( ranska:  Voyage de l'isle d'amour ) on Paul Tallementin ranskalainen romaani , joka on kirjoitettu vuonna 1663 ja jonka Vasily Trediakovsky käänsi venäjäksi vuonna 1730 .

Koostumus

Romaani on kirjoitettu kahtena kirjeenä päähenkilön Tirsiseltä ystävälleen Litsidalle. Tirsis kertoo ystävälleen, kuinka hän matkusti Cupidon kanssa Rakkauden saarelle ja mitkä vaihtelut häntä siellä odottivat: tapaaminen kauniin Amintan kanssa ja intohimon ilmaantuminen, kauneuden myöhempi pettäminen, lohdutusyritykset rakkaudessa kahteen tyttöön, Phyllikseen. ja Iris, ja lopuksi lähtö saarelta.

Romaanin sommittelun erikoisuus piilee siinä, että jokaiseen sankaria kohdanneeseen ylä- ja alamäkiin liittyy runollinen lisäys.

Romaanin sankarit

• Tirsis on nuori mies, joka päätyy myrskyn johdosta Luxurious-maahan vahingossa Rakkauden saarelle. Siellä hän tapaa kauniin Amintan ja rakastuu häneen. Matkallaan hän kohtaa erilaisia ​​persoonallisia tunteita: kunnioitusta, varovaisuutta, sääliä jne.
• Aminta on kaunis tyttö, johon romaanin päähenkilö Tirsis rakastuu. Saatuaan tietää nuoren miehen tunteista hän pakenee julmuuden luolaan. Tarinan edetessä monet esteet estävät sankaria ottamasta yhteyttä häneen, minkä seurauksena hän huijaa häntä.
• Rakkaus, järki, tunteet, kunnioitus, kiintymys, varovaisuus, levottomuus, toivo, hiljaisuus, mysteeri, julmuus, sääli, vilpittömyys, asema, mietteliäisyys, ikävystyminen, ero, mustasukkaisuus, raivo, hämmennys, aave, kateus, kuolema, ärsytys, kunnia, Häpeä, kylmyys, luottamus ovat personoituja tunteita ja käsityksiä, jotka sankari kohtaa Rakkauden saarella.

Romaanin maantiede

• Lesser Servants on paikka, josta Tirsisin matka alkaa. Siellä hän näkee Amintan - rakkautensa kohteen - ja tapaa Cupidon.
• Hiljaisuuden linna on linnoitus, johon kunnioitus johtaa Tyrsistä moittien häntä tunteidensa kiireestä. Linnaa hallitsee Precaution, Reverencen tytär. Mutta siellä Tirsis tapaa Amyntan. Linnahiljaisuuden erikoisuus piilee siinä, että siellä rakastajat eivät tunnusta tunteitaan toisilleen sanoin, vaan katsein ja huokaisin. Tämän tajuttuaan Aminta lähtee.
• Cave of Cruelty on paikka, jossa Amynta jää eläkkeelle. Siinä virtaa rakkauden kyyneleiden virta, joka virtaa Epätoivon järveen. Tässä tilassa rakastajat yleensä lopettavat elämänsä.
• Vilpittömyyden linna - neito Pity johtaa Amintan ja Tirsisin sinne, ja siellä rakastajat kertovat tunteistaan.
• Castle of Direct Luxury on paikka, jossa rakkauden tunne voittaa, kaikki toiveet toteutuvat siellä.
• Desert of Remembrance on saaren korkein vuori. Sen huipulta Tirsis näkee rakkaansa petoksen.
• Kaupunkien puolueettomuus, panache (rakkaus), loistokkuus. Viimeisessä kaupungissa hän tapaa tytöt - Phyllis ja Iris.

Kääntäjä Trediakovsky

Huolimatta siitä, että romaanin alkuperäinen teksti kirjoitettiin vuonna 1663, Trediakovsky alkoi kääntää sitä yli puoli vuosisataa myöhemmin - vuonna 1730 . Siihen mennessä koko Eurooppa luki jo muun tyyppisiä romaaneja (esimerkiksi seikkailunhaluisia ja pikareskiromaaneja, kuten Lesagen Gilles Blas tai perhekronikoja, kuten esimerkiksi Henry Fieldingin monumentaalista romaania Tom Jonesin tarina. ).

Syyt, joiden vuoksi 1700-luvun venäläinen lukija hyväksyi tämän romaanin lämpimästi, olivat seuraavat:

1) venäläisen kulttuurin uusi laatu, joka perustuu emotionaalisuuteen ja aistillisuuteen;

2) yhtä uudenlainen persoonallisuus, joka syntyi Pietari I :n uudistusten aikakaudella ;

3) "himo lännen uljaaseen rakkauskulttuuriin" [2] ( O. B. Lebedeva ).

Tämän käännöksen merkitys oli valtava, sillä tähän mennessä ei ollut ollut yhtäkään painettua kirjaa. Yu. M. Lotman jopa huomautti, että "Riding to the Island of Love" tuli "Ainoa romaani" [3] .

Yhdessä Matkan rakkauden saarelle kanssa Trediakovsky käänsi venäjäksi John Berkeleyn ( Argenida , 1621 ) ja Fenelonin ( Telemakhuksen vaeltaminen , 1699 ) romaanit.

Muistiinpanot

1. ↑ Sanan "Love" kirjoitusasu on epäjohdonmukainen useissa lähteissä, mukaan lukien ranskassa ( [1] Arkistoitu 9. toukokuuta 2021 Wayback Machinessa ). Nykyaikaisissa venäjänkielisissä lähteissä sana kirjoitetaan yleensä isolla kirjaimella: [2] , [3] ), mutta vuoden 1730 painoksen otsikkosivulla pienellä kirjaimella
2. ↑ Lebedeva O.B. Venäjän kirjallisuuden historia XVIII vuosisadalla. . www.infoliolib.info . Haettu 5. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 5. toukokuuta 2021. (määrätön)
3. ↑ Lotman Yu. M. T. 2. // Valitut artikkelit: 3 osaa - M. , 1992. - S. 27. - 480 s.

Kirjallisuus

• Lebedeva O. B. XVIII vuosisadan venäläisen kirjallisuuden historia: Oppikirja. M.: Korkeampi. koulu: toim. Keskus "Akatemia", 2000. 415 s.
• Lotman Yu. M. T. 2. // Valitut artikkelit: 3 osaa - M. , 1992. 480 s.
• Trediakovsky V.K. Valitut teokset. M.; L., 1963.