Triesten hiippakunta | |
---|---|
lat. Dioecesis Tergestina italia . Triesten hiippakunta | |
| |
Maa | Italia |
Metropoli | Gorizia |
riitti | latinalainen riitti |
Perustamispäivämäärä | 5. vuosisadalla |
Ohjaus | |
Pääkaupunki | Trieste |
katedraali | Pyhä Justus |
Hierarkki | Giampaolo Crepaldi |
Tilastot | |
seurakunnat | 60 |
Neliö | 134 km² |
Väestö | 241 800 |
Seurakunnan jäsenten lukumäärä | 221 700 |
Seurakunnan jäsenten osuus | 91,7 % |
diocesi.trieste.it | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Triesten hiippakunta ( latina: Dioecesis Tergestina , italia: Diocesi di Trieste ) on roomalaiskatolisen kirkon hiippakunta , osa Gorizian metropolia , osa Triveneton kirkollista aluetta . Hiippakuntaa hallinnoi tällä hetkellä arkkipiispa (nimike) Giampaolo Crepaldi . Vikaripiispa on Pierre Emilio Salvadé. Kunniapiispa - Eugenio Ravignani.
Hiippakunnan papistoon kuuluu 132 pappia (83 hiippakunta- ja 49 luostaripappia ) , 15 diakonia , 58 munkkia, 174 nunnaa.
Hiippakunnan osoite: Via Cavana 16, 34124 Trieste, Italia.
Triesten hiippakunnan suojeluspyhimys on pyhä marttyyri Justus Triestelainen , jonka muistoa vietetään 3. marraskuuta .
Hiippakunnalla on lainkäyttövaltaa yli 60 seurakunnalla Friuli Venezia Giulian kunnissa : kaikki Triesten maakunnassa . Hiippakuntaan kuuluvat seurakunnat Triesten , Muggian , San Dorligo della Vallen ja Monrupinon kaupungeissa sekä Duino Aurisinan ja Zgonicon kunnissa .
Piispan tuoli sijaitsee Triesten kaupungissa Pyhän Justuksen kirkossa .
Triesten tuoli perustettiin 500-luvun lopulla . Aiemmin hiippakunnalla oli Aquileian patriarkaatin sufragaanipiispakunnan asema . "Kolmen pään" jakautumisen aikana vuonna 579 hiippakunta joutui Gradon patriarkaatin lainkäyttövaltaan . Vuonna 948 Triesten piispat saivat ajallisen vallan keisari Lothair II :lta , mikä merkitsi hiippakunnan itsenäisyyden alkua kruunun vallasta, mukaan lukien siihen osa kaupungin muurien ulkopuolella olevaa aluetta. Vuonna 1236 piispat luopuivat muodollisesti näiden maiden vallasta, vaikka piispojen ja kuntien välinen taistelu kesti koko 1300-luvun .
Vuonna 1180 Gradon patriarkka luopui lainkäyttövallasta Istrian ja Triesten tuomioistuimissa ja palautti ne Aquileian patriarkan lainkäyttövaltaan.
Piispa Volchiro De Portis (1237 - 1253) myi Triesten kunnalle oikeuden valita tuomarit, oikeuden kerätä kymmenykset ja oikeuden lyödä kolikoita. 1200-luvun lopulla piispa Brissa de Toppo (1286-1299) myi jäljellä olevat piispojen ajalliset oikeudet 200 hopeapesaalla, joten Triesten piispat menettivät ajallisen vallan.
Piispa Rodolfo Morandino de Castello Rebeccon (1304 - 1320) alaisuudessa rakennettiin Pyhän Justuksen katedraali.
Koko varhaisen keskiajan piispan valintaoikeus kuului tuomiokirkkokaputulille, mutta vuonna 1459 tämä oikeus siirtyi Pyhän Rooman keisareille .
1500 -luvulla luterilaisuuden ajatukset levisivät Triestessä , mutta Trenton kirkolliskokouksen jälkeen hiippakunnan koko väestö palasi roomalaiskatolisen kirkon helmaan, suurelta osin piispa Nicolo Coretin (1575-1591) työn ansiosta. , joka väitteli menestyksekkäästi protestanttien kanssa. Vastareformaation menestys hiippakunnassa liittyy myös vuonna 1617 ja 1619 täällä esiintyneiden kapukiinien ja jesuiitojen apostoliseen virkaan .
Vuonna 1719 Triestestä tuli avoin satama, ja pian kaupunkiin ilmestyi monia kristinuskon muiden alojen ja ei-kristillisten uskontojen seuraajia.
Kun Aquileian patriarkaatti lakkautettiin vuonna 1751 , Triesten hiippakunnasta tuli osa Gorizian metropolia .
Vuonna 1784 Triesten hiippakunta menetti osan alueestaan poliittisten rajojen muutosten vuoksi. Nämä alueet sisältyivät Cittanovan, Kapodistriasin (Koper), Parenzon ja Ljubljanan hiippakuntiin.
8. maaliskuuta 1788 Triesten hiippakunnasta tuli osa Ljubljanan metropolia . Saman vuoden elokuun 19. päivänä se yhdistettiin paavi Pius VI :n bulla Super specula militantis Ecclesiae Pedenan hiippakuntaan, ja yhdessä molemmat hiippakunnat lakkautettiin ja liitettiin Gradischin hiippakuntaan.
12. syyskuuta 1791 Triesten hiippakunta palautettiin paavi Pius VI:n bullaan Ad supremum .
19. elokuuta 1807 hänet asetettiin suoraan Pyhän istuimen alaisuuteen .
30. kesäkuuta 1828 paavi Leo XII:n bulla Locum beati Petri yhdistettiin Kapodistriasin (Koper) hiippakunta Triesten hiippakuntaan, ja Cittanovan hiippakunta lakkautettiin ja liitettiin Triesten ja Kapodistriasin hiippakuntaan.
27. heinäkuuta 1830 Triesten hiippakunta palasi Gorizian metropolitaan paavi Pius VIII :n bullaan Insuper eminenti Apostolicae dignitatis .
Vuodesta 1867 Itävalta-Unkarin valtakunnan romahtamiseen saakka Triesten piispat olivat keisarillisen senaatin jäseniä.
Vuonna 1919 piispa Andrei Karlin, sloveeni, jätti hiippakunnan irredentistiryhmän hyökättyä häntä vastaan. Samana vuonna italialainen Angelo Bartolomasi nousi Triesten istuntosaliin sen jälkeen, kun piispat Sloveniasta , Saksasta ja Kroatiasta pitivät lähes sata vuotta .
30. huhtikuuta 1920 Triesten hiippakunta siirsi Elsanen roistokunnan Fiumen apostoliselle hallinnolle (nykyinen arkkipiippakunta) ja vuonna 1934 myös Crusizzan roistokunnan.
20. helmikuuta 1932 Triesten hiippakunnan paavi Pius XI :n Bull Quo Christi fideles -bullilla poistui entisen Ljubljanan hiippakunnan (nykyisin arkkihiippakunnan) osana ollut Postojnan dekanaatti.
Vuonna 1947 suurin osa Triesten hiippakunnasta päätyi Jugoslavian alueelle. Tälle alueelle perustettiin kaksi erillistä apostolista hallintoa, Sloveniaan ja Kroatiaan.
Kaksi vuotta Osimon sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen , 17. lokakuuta 1977, Koperin hiippakunta erotettiin Triesten hiippakunnasta .
Triesten hiippakunta julkaisee viikkolehteä Vita Nuova (Uusi elämä) [1] .
|
|
Vuoden 2010 lopussa hiippakunnan alueella asuvista 241 800 ihmisestä katolilaisia oli 221 700, mikä vastaa 91,7 % hiippakunnan koko väestöstä.
vuosi | väestö | papit | pysyviä diakoneja | munkit | seurakunnat | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
katoliset | Kaikki yhteensä | % | Kaikki yhteensä | maallinen papisto | musta papisto | Katolisten lukumäärä pappia kohden |
miehet | naiset | |||
1950 | 370.000 | 380.000 | 97.4 | 230 | 165 | 65 | 1.608 | 90 | 510 | 59 | |
1970 | 300 000 | 310.000 | 96.8 | 262 | 187 | 75 | 1.145 | 98 | 571 | 53 | |
1980 | 273.500 | 284.700 | 96.1 | 233 | 150 | 83 | 1.173 | 102 | 565 | 56 | |
1990 | 247.500 | 253.346 | 97.7 | 213 | 137 | 76 | 1.161 | neljä | 90 | 331 | 60 |
1999 | 219,715 | 237,289 | 92.6 | 174 | 112 | 62 | 1.262 | 6 | 71 | 245 | 60 |
2000 | 242.000 | 251.500 | 96.2 | 184 | 119 | 65 | 1.315 | 7 | 76 | 245 | 60 |
2001 | 217,818 | 236.253 | 92.2 | 180 | 120 | 60 | 1.210 | kahdeksan | 75 | 263 | 61 |
2002 | 217,818 | 236.253 | 92.2 | 159 | 110 | 49 | 1,369 | kymmenen | 63 | 186 | 61 |
2003 | 217,818 | 236.253 | 92.2 | 180 | 115 | 65 | 1.210 | 9 | 76 | 166 | 61 |
2004 | 219.000 | 243,903 | 89.8 | 166 | 106 | 60 | 1.319 | kymmenen | 66 | 182 | 60 |
2010 | 221.700 | 241.800 | 91.7 | 132 | 83 | 49 | 1,679 | viisitoista | 58 | 174 | 60 |
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |
Treveneton kirkollinen alue | |
---|---|