Elina Augustovna Zalite | |
---|---|
Latvialainen. Elina Zalite | |
Syntymäaika | 19. lokakuuta 1898 [1] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 7. huhtikuuta 1955 [1] (56-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
Ammatti | kirjailija , runoilija |
Elina Augustovna Zalite ( latvia Elīna Zālīte ; 7. lokakuuta (19. lokakuuta 1898, Trapene volost , Latvia - 7. huhtikuuta 1955, Riika) - latvialainen neuvostokirjailija. Latvian SSR:n kunnioitettu kulttuurityöntekijä (1954).
Hän syntyi puusepän perheeseen .
Vuonna 1904 perhe muutti Apeen . Apessa Elina kävi alakoulua. Vuonna 1918 hän valmistui ulkopuolisena opiskelijana Tarton Pushkin Gymnasiumista. Vuodet 1918-1920 hän työskenteli opettajana Aluksnessa . Vuodesta 1921 - Riiassa.
Hän esiintyi kirjallisuudessa viron sanoitusten kääntäjänä (1922). Vuonna 1930 hän julkaisi runokokoelman "Metsän kukat" ("Sila ziedi"). Sitten hän kirjoitti useita näytelmiä porvarillisen elämän teemoista: "Vaarallinen aika" ("Bīstamais vecums", 1927); "Autumn Roses" ("Rudens rozes", 1939); "Song of the Oriole" ("Vālodzes dziesmas", 1940) ym. Hän julkaisi matkaesseekokoelman "Sunny Egypt" ("Saules zeme Egipte agrāk un tagad", 1937).
Suuren isänmaallisen sodan jälkeen hän toimi Neuvostoliiton näytelmäkirjailijana, näytelmissä "Palautunut isänmaa" ("Atgūtā dzimtene", 1948), "Sana naisille" ("Vārds sievietēm", 1950), "Voiman lähde" ("Spēka"). lähde”, post. 1950, toim. 1951). Hän kirjoitti tekstin ensimmäiseen latvialaiseen musiikkikomediaan "Sinisin järvien maassa" ("Zilo ezeru zemē", 1954, musiikki A. Zhilinsky ).
Hänet haudattiin Rainisin hautausmaalle (veistäjä K. Zemdegan hautakivi , 1958 - veistosmuistomerkki).
Vuonna 1973 Zalite Memorial Museum [2] avattiin Apessa .
Sīra B., Elīna Zālīte, julkaisussa: Apcerējumi par Latviešu padomju literatūras vēsturi, sēj. 1, Riika, 1955.
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|