| Isoindol | |||
|---|---|---|---|
| | |||
| Kenraali | |||
| Systemaattinen nimi |
2H-isoindoli | ||
| Perinteiset nimet | bentso[c]pyrroli | ||
| Chem. kaava | C8H7N _ _ _ _ | ||
| Fyysiset ominaisuudet | |||
| Moolimassa | 117,15 g/ mol | ||
| Luokitus | |||
| Reg. CAS-numero | 270-68-8 | ||
| PubChem | 3013853 | ||
| Hymyilee | C1=CC2=CNC=C2C=C1 | ||
| InChI | InChI = 1S/C8H7N/c1-2-4-8-6-9-5-7(8)3-1/h1-6,9HVHMICKWLTGFITH-UHFFFAOYSA-N | ||
| CHEBI | 33179 | ||
| ChemSpider | 2282425 | ||
| Tiedot perustuvat standardiolosuhteisiin (25 °C, 100 kPa), ellei toisin mainita. | |||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |||
Isoindoli (bents[c] pyrroli ) on bisyklinen typpeä sisältävä heterosyklinen yhdiste . Värittömiä kiteitä, jotka hajoavat huoneenlämpötilassa.
Se on 1H-isoindolin (isoindoleniinin) tautomeeri. Huoneenlämpötilassa reaktion tasapaino siirtyy kohti 2H-isoindolia.
Sillä on korkea reaktiivisuus, hapettuu helposti ilmassa. Substituenttien läsnäolo (erityisesti asemissa 1 ja 3, joilla on suurin reaktiivisuus) vähentää isoindolin taipumusta hapettua ja polymeroitua.
Eräs menetelmistä isoindolin saamiseksi on helposti irrotettavia ryhmiä sisältävien aineiden nopea pyrolyysi . 7-atsabentsonorborneenin pyrolyysin aikana isoindolia saadaan seoksena isoindoleniinin kanssa, mutta huoneenlämmössä säilytettynä isoindoleniini muuttuu kokonaan isoindoliksi.