Toomas Hendrik Ilves | ||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
est. Toomas Hendrik Ilves | ||||||||||||||||||||||||||
Viron tasavallan presidentti | ||||||||||||||||||||||||||
9. lokakuuta 2006 - 10. lokakuuta 2016 | ||||||||||||||||||||||||||
Hallituksen päällikkö | Taavi Rõivas | |||||||||||||||||||||||||
Edeltäjä | Arnold Ruutel | |||||||||||||||||||||||||
Seuraaja | Kersti Kaljulaid | |||||||||||||||||||||||||
Viron tasavallan ulkoministeri | ||||||||||||||||||||||||||
25. maaliskuuta 1999 - 28. tammikuuta 2002 | ||||||||||||||||||||||||||
Hallituksen päällikkö | Mart Laar | |||||||||||||||||||||||||
Edeltäjä | Raoul Mälk | |||||||||||||||||||||||||
Seuraaja | Kristiina Ojuland | |||||||||||||||||||||||||
Lokakuu 1996 - marraskuu 1998 | ||||||||||||||||||||||||||
Hallituksen päällikkö |
Tiit Vähi Mart Siymann |
|||||||||||||||||||||||||
Edeltäjä | Siim Kallas | |||||||||||||||||||||||||
Seuraaja | Raoul Mälk | |||||||||||||||||||||||||
Syntymä |
26. joulukuuta 1953 (68-vuotias) Tukholma , Ruotsi |
|||||||||||||||||||||||||
Isä | Endel Ilves [d] | |||||||||||||||||||||||||
puoliso |
1) Mary Bullock |
|||||||||||||||||||||||||
Lapset |
poika ensimmäisestä avioliitosta : Luukas Kristjan (s. 1987) tytär: Juulia Kristiine (s. 1992) tytär toisesta avioliitosta : Kadri Keiu (s. 2003) poika kolmannesta avioliitosta : Hans Hendrik (s. 2016) |
|||||||||||||||||||||||||
Lähetys | Sosialidemokraattinen puolue | |||||||||||||||||||||||||
koulutus | Columbia University , University of Pennsylvania | |||||||||||||||||||||||||
Toiminta | diplomaatti , toimittaja , poliitikko | |||||||||||||||||||||||||
Suhtautuminen uskontoon | luterilaisuus | |||||||||||||||||||||||||
Nimikirjoitus | ||||||||||||||||||||||||||
Palkinnot |
|
|||||||||||||||||||||||||
Verkkosivusto | presidentilves.ee ( englanniksi) | |||||||||||||||||||||||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Toomas Hendrik Ilves ( Est. Toomas Hendrik Ilves ; syntynyt 26. joulukuuta 1953 , Tukholma ) - Virolainen poliitikko, diplomaatti , toimittaja, entinen Euroopan parlamentin jäsen , entinen Viron sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja , 23. syyskuuta 2006 lokakuuhun 10.2016 oli Viron presidentti .
Ilvesin äidinpuoleinen isoäiti, kotoisin Pietarista , Elizaveta Vasilievna Chistoganova, oli kansallisuudeltaan venäläinen. Ilveksen äiti Iraida Siitam syntyi 6.1.1927 Leningradissa , josta hän muutti itsenäiseen Viroon 13.10.1928 yhdessä Venäjällä työskennellyt Ilveen isoisän Peeter Siitamin kanssa.
Virossa Ilveksen äidin adoptoivat Alexandra ja Peeter Rebane. Iraida Siitamin adoptioisä oli virolaisen poliitikon Hans Rebanen veli , joka toimi Viron ulkoministerinä vuosina 1927-1928. Adoptioasiassa kerrotaan, että vanhemmat ovat yhtä mieltä siitä, että Tallinnassa asuvat Peeter ja Aleksandra Rebane adoptoivat tyttärensä, koska he itse eivät pysty elättämään lasta, ja Rebane oli heidän mukaansa rikkaita ihmisiä. Lisäksi Alexandra Rebane oli Elizabethin sisko ja vastaavasti Iraidan oma täti. [yksi]
Syksyllä 1944 neuvostojoukkojen hyökkäyksen aikana Ilveksen vanhemmat pakenivat Ruotsiin.
Toomas Hendrik Ilves syntyi 26. joulukuuta 1953 Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa . " Youth of Estonia " -sanomalehdessä 14. huhtikuuta 2000 julkaistun artikkelin mukaan , jossa viitattiin Itävallan Viron-suurlähettilään Peter Pilziin, Ilvesin isään, joka palveli SS:ssä, Ilves itse totesi tämän ollessaan ulkoministeri. Virosta. Keskusteltuaan itävaltalaisen äärioikeistolaisen Jörg Haiderin lausunnoista natsien toiminnasta, Viron ministeri Thomas Ilves totesi, että "monet virolaiset, mukaan lukien hänen isänsä, palvelivat SS-joukoissa. Tällä hetkellä SS-joukot herättävät Virossa muistoja ensisijaisesti sankarillisen vastarinnan aikana Neuvostoliiton hyökkääjiä vastaan", Itävallan suurlähettilään raportissa sanotaan [3] .
Myöhemmin perhe muutti Yhdysvaltoihin , missä Viron tuleva presidentti vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Hän valmistui lukiosta Leoniassa , New Jerseyssä vuonna 1972 . Vuonna 1976 hän valmistui psykologian kandidaatin tutkinnosta Columbia Universitystä ja vuonna 1978 Pennsylvanian yliopistosta psykologian maisteriksi . Vuosina 1981-1983 hän oli Vancouver Literary Centerin (Kanada) taiteellinen johtaja ja johtaja. Vuodesta 1983 vuoteen 1984 hän toimi viron kirjallisuuden ja kielitieteen lehtorina Simon Fraser -yliopiston ( Vancouver , Kanada) Tieteidenvälisten tutkimusten laitoksella.
Vuosina 1984-1988 hän työskenteli analyytikkona Radio Free Europe Research Institutessa Münchenissä , vuosina 1988-1993 hän toimi osastopäällikkönä Radio Free Europen virossa .
Vuonna 1991 Ilves muutti Viron tasavaltaan (pian sen jälkeen kun se itsenäistyi jälleen). Palattuaan kotimaahansa havaittiin hänen huono viron kielen taito. Vuosina 1993-1996 hän oli Viron suurlähettiläs Yhdysvalloissa , Kanadassa ja Meksikossa . Vuosina 1996-1998 ja 1999-2002 hän toimi Viron ulkoministerinä .
Poliittinen taisteluVuosina 2001–2002 hän oli Maltillisen kansanpuolueen johtaja . Hän erosi tehtävästään puolueen tappion jälkeen vuoden 2002 kunnallisvaaleissa, jolloin hänen puoluetoverinsa saivat vain 4,4 % äänistä. Maltillinen puolue nimettiin pian Viron sosiaalidemokraattiseksi puolueeksi . Hän kannatti toistuvasti Viron jäsenyyttä Euroopan unionissa ja kävi aktiivisia neuvotteluja, jotka lopulta johtivat Viron liittymiseen Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 . Viron sosiaalidemokraattista puoluetta edustava Ilves sai samana vuonna europarlamenttivaaleissa yli 76 000 ääntä ja hänet valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi. Euroopan parlamentissa Ilves liittyi Euroopan sosialistipuolueeseen.
Taistelu presidentinvaaleistaIlveksen ehdokkuuden presidentinvaaleissa esittivät 23.3.2006 Reformipuolue ja SDP , joiden jäsen hän oli.
Ilves oli 29. elokuuta ainoa ehdokas Riigikogun (Viron parlamentti) presidentinvaalien toisella ja kolmannella kierroksella , häntä tukivat hallitseva Reformipuolue sekä oppositiopuolueet: sosiaalidemokraatit, Isänmaaliitto ja Res Publica .
Keskusta ja Kansaliitto boikotoivat Riigikogun vaaleja (puolueiden puheenjohtajat kehottivat varajäseniään olemaan osallistumatta vaaleihin). Ilves sai 64 ääntä häntä tukeneesta koalitiosta 65. Vaalien voittoon Ilves tarvitsi kuitenkin kaksi kolmasosaa Riigikogun 101 äänestä. Siksi hänen ehdokkuutensa siirrettiin automaattisesti seuraavalle vaalikierrokselle, joka oli määrä pitää 23. syyskuuta.
Ilves sai 23. syyskuuta vaalipiirin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 174 ääntä ja valittiin siten Viron uudeksi presidentiksi . Seuraavana päivänä Ilves erosi sosiaalidemokraattisesta puolueesta. Hänen viisivuotiskautensa alkoi virallisesti 9. lokakuuta 2006 .
Ilves lupasi kiinnittää enemmän huomiota ulkopolitiikkaan. Hänen mukaansa "tie Moskovaan kulkee Brysselin läpi ". Sisäpolitiikan osalta Ilves kannatti ajatusta presidentin roolin vahvistamisesta "moraalisena tuomarina" politiikan alalla. Niinpä hän kritisoi jyrkästi keskustan ja kansanliiton johtajien väitettyä poliittista painostusta Riigikogun kansanedustajiinsa ja paikallispoliitikkoihinsa. Keskustajohtaja Edgar Savisaar puolestaan ilmaisi tyytymättömyytensä Ilveksen vaalivoittoon.
Ilveksen hallituskautta leimasivat myös konfliktit pronssisotilasen ja Baltian kaasuputken " Nord Stream " siirrosta. Ilves itse ilmaisi vuoden 2006 presidentinvaalien aikana näkemyksen, että muistomerkki olisi viisaampaa jättää vanhaan paikkaan, koska se uskoi, että Riigikogun pitäisi vielä käsitellä tätä asiaa . Viron presidentin televisiopuhe maan asukkaille 1.9.2007 seurasi venäjänkielistä tekstitystä ensimmäistä kertaa itsenäisyyden perustamisen jälkeen . [neljä]
Aseellisessa konfliktissa Etelä-Ossetian ympärillä elokuussa 2008 Ilves tuki yhdessä muiden Baltian maiden päämiesten kanssa Georgian johtajuutta. Hän liittyi 10. elokuuta myös Puolan, Liettuan ja Latvian presidenttien allekirjoittamaan julistukseen, jossa Venäjän toimintaa kutsuttiin hyökkäys Georgiaa vastaan. [5] [6] [7] 12. elokuuta Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Ukrainan presidentit vierailivat yhdessä Georgiassa tukeakseen Georgian alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia. [kahdeksan]
Venäjän tunnustettua Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden 26. elokuuta Ilves totesi Viron, Latvian ja Puolan johtajien tapaamisessa: " Hyökkäystä kylmän sodan jälkeistä eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria vastaan ei voi tapahtua röyhkeässä hiljaisuudessamme ". [9]
29. elokuuta 2011 valittiin uudelleen Viron presidentiksi toiselle kaudelle. Hänen ainoa kilpailijansa vaaleissa oli Euroopan parlamentin jäsen I. Tarand [10] .
Viron presidentti Ilves allekirjoitti lokakuussa 2014 asetuksen avoliittolain hyväksymisestä, jonka parlamentti hyväksyi pienellä enemmistöllä 40 puolesta ja 38 vastaan [11] . Lain mukaan vuodesta 2016 alkaen sekä hetero- että homoseksuaaliset parit voivat rekisteröidä avoliittonsa. Laki antaa hetero- ja homoseksuaalisille pareille tasa-arvoiset oikeudet ja velvollisuudet ja säätelee avoliittosopimusten tekemisen ja irtisanomisen menettelyä sekä rekisteröityjen avopuolisoiden sopimussuhteita. Samalla Ilves sanoi: ”Viron pitäisi olla paras paikka asua kaikille. Jokainen ihminen on meille tärkeä." [yksitoista]
Vuonna 2007 saksalaisen Der Spiegel -julkaisun haastattelussa Toomas Hendrik Ilves totesi ( teksti ): [12] .
Jotkut uskovat, että natsit olivat pelottavampia, koska murhien ideologia oli pelottavampi. Mutta virolaisten näkökulmasta kommunistit tai natsit eivät tappaneet heidän maanmiehiään, vaan venäläiset ja saksalaiset. Kysymys murhan ideologiasta on meille merkityksetön.
Helmikuussa 2008 BBC :n kirjeenvaihtajan haastattelussa Toomas Hendrik Ilves kommentoi haluttomuuttaan puhua venäjää, että hänen osaltaan " se merkitsisi 50 vuoden julman miehityksen hyväksymistä ". Haastattelijan vihje mahdollisuudesta tiiviimpään kommunikointiin viroa puhumattoman väestön kanssa Ilves jätti huomiotta sanoen: " Tämä on ratkaistu asia, en halua keskustella siitä enää ." [13] [14] Presidentin kanslia antoi nopeasti lausunnon, jossa todettiin, että presidentin sanat oli käännetty ja tulkittu väärin. Toimittajat onnistuivat kuitenkin ottamaan yhteyttä Tim Wewelliin, jossa Wewell sanoi, että hän kommunikoi Ilvesin kanssa englanniksi, eikä käännöksessä voinut olla ongelmia. [15] Lisäksi Wewell lähetti transkription haastattelun venäjän kieltä käsittelevästä osasta.
Presidentti Ilves: Nämä ihmiset asuivat täällä, eivätkä he oppineet viroa. Opin viron asumatta täällä. Puhun viroa, joka on ainoa valtionkieli, ja puhun sitä hyvin. Ei ole muita syitä puhua venäjää kuin englantia, urdua tai japania, koska viro on virallinen kieli. Ja jos puhut eri kieltä maassasi vain siksi, että muut ihmiset ovat tulleet maahan, sinulla on ongelmia.
Tim Whewell: Mutta siitä asemasta, että olet Viron presidentti, olisiko normaalia yrittää puhua kolmanneksen väestöstä kieltä?
Ilves: No, jos katsomme tilastoja, niin nämä ihmiset puhuvat viroa. Ei, tämä on väärin, se merkitsisi tämän maan viisikymmentä vuotta kestäneen miehityksen sietämistä.
Wewell: Se tarkoittaa yksinkertaisesti kykyä kommunikoida ihmisten kanssa, joiden presidentti olet heidän omalla kielellään.
Ilves: No, jos he äänestivät minua, he ovat kansalaisia ja osaavat viroa. Ei, se on todellinen umpikuja, en halua keskustella siitä, minä todella... se ei ole ongelma. Venäjällä on 140 miljoonaa ihmistä ja he kaikki puhuvat venäjää, virolaisia on miljoona ja on ainoa paikka maailmassa, jossa voi puhua viroa. Siksi virolaiset pitävät viron puhumista tärkeänä.
Hänen veljensä (Andres Ilves) on BBC:n toimittaja .
Viron palkinnot
Maa | päivämäärä | Palkinto | Kirjaimet | |
---|---|---|---|---|
Viro | 2006 - | Marian maan ristin ritarikunnan ritari | ||
Viro | 2008 | ketjun kavalieri | Valtion tunnuksen ritarikunta | |
2004 - | Cavalier 3. luokka | |||
Viro | 2016 [26] - | Viron puolustusministeriön ansioristin ritari 1. luokan ritari |
Ulkomaiset palkinnot
Viron posti julkaisi 20.12.2018 sarjan ”Viron tasavallan päämiehet 1918-2018” postimerkin, jossa on Toomas Hendrik Ilvesin kuva ja joka ajoitettiin Viron entisen presidentin 65-vuotissyntymäpäivänä. [32] .
Viron presidentit | |
---|---|
|
Viron ulkoministerit | |
---|---|
|
Viron tasavallan 3. hallitus Tiit Vähin johdolla (1995-1997) | ||
---|---|---|
Viron pääministeri | ||
ministerit |
| |
Viestit kadonneet |
|
Viron tasavallan hallitus Mart Siimanin johdolla (1997-1999) | ||
---|---|---|
Viron pääministeri | ||
ministerit |
| |
Viestit kadonneet |
|
Mart Laarin johtama Viron tasavallan hallitus (1999-2002) | ||
---|---|---|
Viron pääministeri | ||
ministerit |
| |
Viestit kadonneet |
|
Liberty Knight -palkinnon voittajat | |
---|---|
|
![]() |
| |||
---|---|---|---|---|
Temaattiset sivustot | ||||
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|