Ilves, Toomas Hendrik

Ilveksen ehdokkuuden presidentinvaaleissa esittivät 23.3.2006 Reformipuolue ja SDP , joiden jäsen hän oli.

Ilves oli 29. elokuuta ainoa ehdokas Riigikogun (Viron parlamentti) presidentinvaalien toisella ja kolmannella kierroksella , häntä tukivat hallitseva Reformipuolue sekä oppositiopuolueet: sosiaalidemokraatit, Isänmaaliitto ja Res Publica .

Keskusta ja Kansaliitto boikotoivat Riigikogun vaaleja (puolueiden puheenjohtajat kehottivat varajäseniään olemaan osallistumatta vaaleihin). Ilves sai 64 ääntä häntä tukeneesta koalitiosta 65. Vaalien voittoon Ilves tarvitsi kuitenkin kaksi kolmasosaa Riigikogun 101 äänestä. Siksi hänen ehdokkuutensa siirrettiin automaattisesti seuraavalle vaalikierrokselle, joka oli määrä pitää 23. syyskuuta.

Ilves sai 23. syyskuuta vaalipiirin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 174 ääntä ja valittiin siten Viron uudeksi presidentiksi . Seuraavana päivänä Ilves erosi sosiaalidemokraattisesta puolueesta. Hänen viisivuotiskautensa alkoi virallisesti 9. lokakuuta 2006 .

Puheenjohtajana

Ilves lupasi kiinnittää enemmän huomiota ulkopolitiikkaan. Hänen mukaansa "tie Moskovaan kulkee Brysselin läpi ". Sisäpolitiikan osalta Ilves kannatti ajatusta presidentin roolin vahvistamisesta "moraalisena tuomarina" politiikan alalla. Niinpä hän kritisoi jyrkästi keskustan ja kansanliiton johtajien väitettyä poliittista painostusta Riigikogun kansanedustajiinsa ja paikallispoliitikkoihinsa. Keskustajohtaja Edgar Savisaar puolestaan ​​ilmaisi tyytymättömyytensä Ilveksen vaalivoittoon.

Ilveksen hallituskautta leimasivat myös konfliktit pronssisotilasen ja Baltian kaasuputken " Nord Stream " siirrosta. Ilves itse ilmaisi vuoden 2006 presidentinvaalien aikana näkemyksen, että muistomerkki olisi viisaampaa jättää vanhaan paikkaan, koska se uskoi, että Riigikogun pitäisi vielä käsitellä tätä asiaa . Viron presidentin televisiopuhe maan asukkaille 1.9.2007 seurasi venäjänkielistä tekstitystä ensimmäistä kertaa itsenäisyyden perustamisen jälkeen . [neljä]

Aseellisessa konfliktissa Etelä-Ossetian ympärillä elokuussa 2008 Ilves tuki yhdessä muiden Baltian maiden päämiesten kanssa Georgian johtajuutta. Hän liittyi 10. elokuuta myös Puolan, Liettuan ja Latvian presidenttien allekirjoittamaan julistukseen, jossa Venäjän toimintaa kutsuttiin hyökkäys Georgiaa vastaan. [5] [6] [7] 12. elokuuta Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Ukrainan presidentit vierailivat yhdessä Georgiassa tukeakseen Georgian alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia. [kahdeksan]

Venäjän tunnustettua Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden 26. elokuuta Ilves totesi Viron, Latvian ja Puolan johtajien tapaamisessa: " Hyökkäystä kylmän sodan jälkeistä eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria vastaan ​​ei voi tapahtua röyhkeässä hiljaisuudessamme ". [9]

29. elokuuta 2011 valittiin uudelleen Viron presidentiksi toiselle kaudelle. Hänen ainoa kilpailijansa vaaleissa oli Euroopan parlamentin jäsen I. Tarand [10] .

Viron presidentti Ilves allekirjoitti lokakuussa 2014 asetuksen avoliittolain hyväksymisestä, jonka parlamentti hyväksyi pienellä enemmistöllä 40 puolesta ja 38 vastaan ​​[11] . Lain mukaan vuodesta 2016 alkaen sekä hetero- että homoseksuaaliset parit voivat rekisteröidä avoliittonsa. Laki antaa hetero- ja homoseksuaalisille pareille tasa-arvoiset oikeudet ja velvollisuudet ja säätelee avoliittosopimusten tekemisen ja irtisanomisen menettelyä sekä rekisteröityjen avopuolisoiden sopimussuhteita. Samalla Ilves sanoi: ”Viron pitäisi olla paras paikka asua kaikille. Jokainen ihminen on meille tärkeä." [yksitoista]

Asenne yhteiskunnassa[ selventää ]

Vuonna 2007 saksalaisen Der Spiegel -julkaisun haastattelussa Toomas Hendrik Ilves totesi ( teksti ): [12] .

Jotkut uskovat, että natsit olivat pelottavampia, koska murhien ideologia oli pelottavampi. Mutta virolaisten näkökulmasta kommunistit tai natsit eivät tappaneet heidän maanmiehiään, vaan venäläiset ja saksalaiset. Kysymys murhan ideologiasta on meille merkityksetön.

Helmikuussa 2008 BBC :n kirjeenvaihtajan haastattelussa Toomas Hendrik Ilves kommentoi haluttomuuttaan puhua venäjää, että hänen osaltaan " se merkitsisi 50 vuoden julman miehityksen hyväksymistä ". Haastattelijan vihje mahdollisuudesta tiiviimpään kommunikointiin viroa puhumattoman väestön kanssa Ilves jätti huomiotta sanoen: " Tämä on ratkaistu asia, en halua keskustella siitä enää ." [13] [14] Presidentin kanslia antoi nopeasti lausunnon, jossa todettiin, että presidentin sanat oli käännetty ja tulkittu väärin. Toimittajat onnistuivat kuitenkin ottamaan yhteyttä Tim Wewelliin, jossa Wewell sanoi, että hän kommunikoi Ilvesin kanssa englanniksi, eikä käännöksessä voinut olla ongelmia. [15] Lisäksi Wewell lähetti transkription haastattelun venäjän kieltä käsittelevästä osasta.

Presidentti Ilves: Nämä ihmiset asuivat täällä, eivätkä he oppineet viroa. Opin viron asumatta täällä. Puhun viroa, joka on ainoa valtionkieli, ja puhun sitä hyvin. Ei ole muita syitä puhua venäjää kuin englantia, urdua tai japania, koska viro on virallinen kieli. Ja jos puhut eri kieltä maassasi vain siksi, että muut ihmiset ovat tulleet maahan, sinulla on ongelmia.

Tim Whewell: Mutta siitä asemasta, että olet Viron presidentti, olisiko normaalia yrittää puhua kolmanneksen väestöstä kieltä?

Ilves: No, jos katsomme tilastoja, niin nämä ihmiset puhuvat viroa. Ei, tämä on väärin, se merkitsisi tämän maan viisikymmentä vuotta kestäneen miehityksen sietämistä.

Wewell: Se tarkoittaa yksinkertaisesti kykyä kommunikoida ihmisten kanssa, joiden presidentti olet heidän omalla kielellään.

Ilves: No, jos he äänestivät minua, he ovat kansalaisia ​​ja osaavat viroa. Ei, se on todellinen umpikuja, en halua keskustella siitä, minä todella... se ei ole ongelma. Venäjällä on 140 miljoonaa ihmistä ja he kaikki puhuvat venäjää, virolaisia ​​on miljoona ja on ainoa paikka maailmassa, jossa voi puhua viroa. Siksi virolaiset pitävät viron puhumista tärkeänä.

Perhe

• Ensimmäinen avioliitto psykologi Mary Bullockin kanssa
  • poika Luukas Kristjan (s. 1987 )
  • tytär Juulia Kristiine (s. 1992 ).
• Toinen avioliitto (2004-2015) lääketieteen koulutuksella Evelyn Int-Lambot (naimisissa Ilves)
  • Kadri Keyun (s. 2003 ) tytär. [16]
• Marraskuussa 2015 hän meni kihloihin Ieva Kupcen kanssa [17] . Tammikuussa 2016 Viron presidentti T. Hendrik Ilves ja Ieva Kupce vihittiin lauantaina Hallisten Pyhän Annan kirkossa, joka oli Ilves-suvun kotikirkko jo 1700-luvulla [18] . 28. marraskuuta 2016 pariskunnalle syntyi poika Hans Hendrik Ilves [19] .

Hänen veljensä (Andres Ilves) on BBC:n toimittaja .

Muut

• Puhuu viroa, englantia, ranskaa, suomea [20] .
• Ilves käyttää melkein aina rusettia [21] . Hän selittää tämän sillä, että hänen isänsä oli sellainen tapa [22] .
• 31.10.2016 pidettiin poliittisen tarkkailijan Argo Ideonin Viron entiselle presidentille Toomas Hendrik Ilvesille [23] omistetun kirjan esittely .
• Vuonna 2019 hän allekirjoitti avoimen kirjeen Venäjän poliittisia sortotoimia vastaan ​​[24] .
• Tammikuusta 2021 lähtien hän on toiminut vierailevana professorina Tarton yliopistossa digitaaliajan demokratian alalla [25] .

Tilaukset ja palkinnot

Viron palkinnot

Ulkomaiset palkinnot

Filateliassa

Viron posti julkaisi 20.12.2018 sarjan ”Viron tasavallan päämiehet 1918-2018” postimerkin, jossa on Toomas Hendrik Ilvesin kuva ja joka ajoitettiin Viron entisen presidentin 65-vuotissyntymäpäivänä. [32] .

Lähteet

1. ↑ Ilveksen äidin pelastaminen Arkistokopio 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa // Youth of Estonia , 09.09.2006
2. ↑ B. Petšnikov. Ministeri Ilves on SS-miehen poika . Viron nuoriso (14. huhtikuuta 2000). Haettu 15. heinäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 20. kesäkuuta 2013. (määrätön)
3. ↑ Presidentti Ilveksen "tamburiini" . stalnuhhin.ee. Haettu 17. heinäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 6. helmikuuta 2020. (määrätön)
4. ↑ Viron presidentin televisiopuhe 1. syyskuuta on ensimmäistä kertaa venäjänkielisellä tekstityksellä . Haettu 28. syyskuuta 2007. Arkistoitu alkuperäisestä 12. lokakuuta 2007. (määrätön)
5. ↑ Baltian maiden ja Puolan johtajat kehottivat kansainvälistä yhteisöä tukemaan Georgiaa
6. ↑ Ilves: Venäjä valmistautui operaatioon Georgiassa
7. ↑ Ilves: kieltäytyminen hyväksymästä Ukrainaa ja Georgiaa Natoon vapautti Venäjän kädet
8. ↑ Itsenäinen Georgia, itsenäinen Georgia tulee aina olemaan - Viktor Juštšenko (ukrainalainen) . Arkistoitu alkuperäisestä 17. helmikuuta 2012.  
9. ↑ Viron, Latvian ja Puolan presidentit tapasivat Tallinnassa
10. ↑ Venäjä-vastaisesta poliitikosta tuli jälleen Viron presidentti (pääsemätön linkki) . Haettu 29. elokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 26. kesäkuuta 2014. (määrätön) 
11. ↑ 1 2 Viro laillisti samaa sukupuolta olevien liitot vastoin kansalaisten tahtoa , refnews.ru  (10.10.2014). Arkistoitu alkuperäisestä 14. lokakuuta 2014. Haettu 11. lokakuuta 2014.
12. ↑ Ilves: ... kansaamme eivät tappaneet kommunistit ja natsit, vaan venäläiset ja saksalaiset  (pääsemätön linkki)
13. ↑ Ilves: Venäjän puhuminen on miehityksen julmuuden tunnustamista (pääsemätön linkki) . Haettu 11. marraskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 23. syyskuuta 2016. (määrätön) 
14. ↑ Viron näkemys Kremlin "sekaantumisesta". Kirjailija: Tim Whewell BBC News . Haettu 22. syyskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 23. syyskuuta 2016. (määrätön)
15. ↑ Mitä presidentti Ilves sanoi BBC:n haastattelussa? (linkki ei saatavilla) . Haettu 11. marraskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2008. (määrätön) 
16. ↑ Viron presidentin entinen vaimo jäi ilman työttömyysetuuksia Arkistokopio 9.6.2015 Wayback Machinessa // Lenta.ru
17. ↑ Mainos Presidentti Ilves meni kihloihin tyttöystävänsä Ieva Kupcen kanssa . Delfi (7.12.2015). Käyttöpäivä: 7. joulukuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 9. joulukuuta 2015. (määrätön)
18. ↑ Viroon on virallisesti ilmestynyt uusi ensimmäinen nainen - Ieva Ilves . // rus.delfi.ee. Käyttöpäivä: 3. tammikuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 4. tammikuuta 2016. (määrätön)
19. ↑ Toomas Hendrik Ilves ilmoitti poikansa syntymästä . // rus.delfi.ee. Haettu 28. marraskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 29. marraskuuta 2016. (määrätön)
20. ↑ Elämäkerta . presidentti.ee. Haettu 25. maaliskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 3. kesäkuuta 2012. (määrätön)
21. ↑ Toomas Hendrik Ilves, Viron presidentti . echo.msk.ru Haettu 7. joulukuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 27. syyskuuta 2016. (määrätön)
22. ↑ Viron presidentin perhoskokoelma . kp.ua (11. syyskuuta 2014). Käyttöpäivä: 7. joulukuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. (määrätön)
23. ↑ Maanantaina pidetään presidentti Ilvesistä kertovan kirjan esittely . www.err.ee (30. lokakuuta 2016). Haettu 31. lokakuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 31. lokakuuta 2016. (määrätön)
24. ↑ Avoin kirje poliittista sortoa vastaan ​​Venäjällä . Haettu 3. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 3. marraskuuta 2019. (määrätön)
25. ↑ Toomas Hendrik Ilves luennoi Tarton yliopistossa . Rus.Postimees.ee (21.12.2020). Haettu 21. joulukuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 16. helmikuuta 2022. (Venäjän kieli)
26. ↑ Ilves sai puolustusministerin 1. luokan ansioristin . postimees (10. lokakuuta 2016). Haettu 11. lokakuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 11. lokakuuta 2016. (määrätön)
27. ↑ Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves . Haettu 19. marraskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 21. heinäkuuta 2019. (määrätön)
28. ↑ Liettuan presidentin asetus, päivätty 25. huhtikuuta 2008 nro 1K-1322
29. ↑ Mikheil Saakashvili piti kokouksia Virossa  (linkki ei saavutettavissa)
30. ↑ HEIÐURSMERKI FÁLKAORÐUNNAR Arkistoitu 14. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa
31. ↑ "Liettuan diplomatian tähti" myönnettiin Viron presidentille . Haettu 17. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 16. helmikuuta 2022. (määrätön)
32. ↑ KUVA: Virossa julkaistiin postimerkki Toomas Hendrik Ilvesin 65-vuotispäivänä . www.err.ee (20. joulukuuta 2018). Haettu 21. joulukuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 21. joulukuuta 2018. (määrätön)

Linkit

• Viron tasavallan presidentin virallinen verkkosivusto
• Paljon työtä tarkoittaa paljon tulevaisuudennäkymiä  - haastattelu T. Kh. Ilvesin kanssa Nezavisimaya Gazetalle , 03.05.2010
• Kaksinaamainen Ilves  (pääsemätön linkki) // " Delovye Vedomosti ", 13.1.2011

Sosiaalisissa verkostoissa	Twitter  (englanniksi)
Temaattiset sivustot	Euroopan parlamentti MusicBrainz
Sanakirjat ja tietosanakirjat	Hienoa norjalaista Iso venäläinen Lentapedia Britannica (verkossa) Brockhaus Merkittävä nimitietokanta Treccani
Bibliografisissa luetteloissa GND : 14070096X ISNI : 0000 0001 1454 6328 LCCN : n2011007884 LNB : 000024840 NLP : A29064405 VIAF : 107700147 WorldCat VIAF : 107700147