Viktor Kivovich Iofe | |
---|---|
Syntymäaika | 9. elokuuta 1907 |
Syntymäpaikka | Chernihiv |
Kuolinpäivämäärä | 2000 |
Kuoleman paikka | Pietari |
Tieteellinen ala | sähköakustiikka |
Akateeminen tutkinto | Teknisten tieteiden tohtori |
Viktor Kivovich Iofe ( 9. elokuuta 1907 , Chernigov - 2000 , Pietari ) - Neuvostoliiton radioinsinööri , sähköakustiikan asiantuntija . Teknisten tieteiden tohtori (1970), professori.
Syntynyt Tšernigovissa Kiva Iosifovich Iofen (1885-1977) ja Reizl Froimovnan (Roza Efremovna) Feiginan (os Gandelsman, 1887-1976) perheeseen. Vuonna 1930 hän valmistui Leningradin sähköteknisestä instituutista.
Vuodesta 1930 1990-luvun loppuun työskennellyt NIIRPAssa - Radiovastaanoton ja Akustiikan tutkimuslaitoksessa. A. S. Popova (vuoteen 1936 asti keskusradiolaboratorio ): akustiikan osaston laborantti, insinööri, johtaja. aeroakustiikan laboratorio, 1946-73 akustiikan osaston johtaja, vuodesta 1973 tieteellinen konsultti.
Samanaikaisesti vuodesta 1931 lähtien hän opetti yliopistoissa - hän luki aeroakustiikan luentoja LETI:ssä ja myöhemmällä kaudella - Leningradin elokuvainsinöörien instituutissa (LIKI) ja sotilaskommunikaatioakatemiassa. S. M. Budyonny. apulaisprofessori (1936), professori (1972).
Hän oli 1930-luvulla kirjoittanut tieteellistä tutkimusta, joka koski lentokoneiden suunnanmääritystä äänen avulla. Hän suoritti teoreettista ja käytännöllistä työtä, joka muodosti perustan ensimmäisten kaiuttimien luomiselle Neuvostoliitossa.
Sodan aikana hän työskenteli Yhdysvalloissa Harry Olsonille.
1970-luvulla oli Kansainvälisen sähköteknisen komission (IEC) K-ta nro 29V (sähköakustiikka) neuvostotyöryhmän puheenjohtaja.
Teknisten tieteiden tohtori (1970) (tutkinto myönnetty raportin "Joitakin kysymyksiä äänen vastaanotosta ja toistosta" perusteella).