| Näky | |
| Heinäkuun kolumni | |
|---|---|
| 48°51′11″ pohjoista leveyttä sh. 2°22′09″ tuumaa e. | |
| Maa | |
| Sijainti | Pariisin IV kaupunginosa [1] |
| Arkkitehti | Jean-Antoine Alavoine ja Joseph-Louis Duc [d] |
| Perustamispäivämäärä | 1830-luku |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Heinäkuun pylväs ( fr. Colonne de Juillet ) on muistomerkki Place de la Bastille -aukiolla Pariisin 4. kaupunginosassa (11. ja 12. kaupunginosan rajalla). Se rakennettiin heinäkuun vallankumouksen "kolmen loistavan päivän" muistoksi - 27. , 28. ja 29. heinäkuuta 1830 , jolloin kuningas Kaarle X kaadettiin ja "kansalainen kuningas" Ludvig Philippe I nousi valtaistuimelle .
Yleisestä uskomuksesta huolimatta palstalla ei ole mitään tekemistä vuoden 1789 vallankumouksellisten tapahtumien – Bastillen myrskyn – kanssa .
Ajatus rakentaa pylväs uudelle aukiolle, joka muodostui Bastillen tuhoutumisen jälkeen , syntyi jo vuonna 1792 . Bonaparte , tuolloin kenraali, ehdotti, että tälle paikalle rakennettaisiin valtava elefantti , jossa oli torni, ja jonkin aikaa tämän monumentin kipsimalli , jonka Victor Hugo ikuisti romaanissa Les Misérables , itse asiassa seisoi täällä .
Mutta vasta vuonna 1833 Louis-Philippe määräsi pystyttämään muistopylvään. Projektin toteutti arkkitehti Jean-Antoine Alavuan , ja Louis Duc oli mukana rakentamisessa ja sisustamisessa . Pylvään pyöreä jalusta on toteutumaton suihkulähde, jossa on norsu. Heinäkuun kolonnin avajaiset pidettiin vuonna 1840 .
Pronssisen pylvään yläosassa on Auguste Dumontin kullattu "Genius of Liberty" ja pohjassa Barin bareljeefit.
Pylvään alareunaan on kiinnitetty muistolaatta:
Niiden Ranskan kansalaisten kunniaksi, jotka taistelivat aseet käsissään puolustaessaan kansalaisvapauksia ikimuistoisina päivinä 27., 28. ja 29. heinäkuuta 1830.
Alkuperäinen teksti (fr.)[ näytäpiilottaa] À la gloire des citoyens français qui s'armèrent et combattirent pour la défense des libertés publiques dans les mémorables journées des 27, 28, 29 juillet 1830Heinäkuussa 1830 katubarrikadeilla käydyissä taisteluissa kuolleiden pariisilaisten nimet on kaiverrettu kultakirjaimin.
Pylvään juurelle järjestettiin krypta, johon on haudattu 504 vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksen uhrin jäännöksiä. Näihin lisättiin noin kaksisataa vuoden 1848 vallankumouksen aikana kaatuneita .