Pahvi (maalaus)

Pahvi maalauksessa  on piirustus hiilellä tai lyijykynällä (tai kahdella kynällä - valkoinen ja musta), tehty paperille tai pohjamaalatulle kankaalle , josta kuva on jo maalattu maaleilla.

Aluksi tällaiset piirustukset tehtiin yksinomaan freskoille . Paksu paperi ( italialainen  kartonki ), jolle piirustus tehtiin, lävistettiin sen ääriviivaa pitkin, asetettiin freskomaalausta varten valmisteltuun maahan ja siveltiin puuhiilijauheella puhkaisua pitkin, jolloin maahan jäi haalea musta ääriviiva. Freskomaalaus kirjoitettiin välittömästi ilman muutoksia, joten valmis, täysin harkittu ääriviiva oli tarpeen. Valmiilla levyillä on usein maalausten arvo, maaleja lukuun ottamatta; sellaisia ​​ovat Michelangelon , Leonardo da Vincin , Raphaelin ("Ateenan koulun" pahvit säilytetään  Milanossa ) , Andrea Mantegnan , Giulio Romanon ja muiden pahvit. Usein kuuluisat taiteilijat esittivät kartonkeja kudottuihin mattokuviin (säleikköihin) ; Tunnetaan seitsemän Rafaelin pahvia "Apostolien teoista" , jotka hän esitti Flanderin kutojille (säilytetään Kensingtonin museossa Lontoossa), neljä Mantegna-pahvia. 1800-luvun pahvia mainittakoon Friedrich Overbeckin , Julius Schnorr von Karolsfeldin , P. J. Corneliuksen ( " Troijan tuho " , " Viimeinen tuomio " jne.), Wilhelm von Kaulbachin ( " Jerusalemin tuho " , " Hunnien taistelut"). ” jne.), Ingres  - maalaamiseen lasille Orleansin talon haudassa. Pahvin päätarkoituksena pidettiin aiotun koostumuksen tai sen yksityiskohtien tarkka jäljentäminen. Kartonkeja tehtiin myös lasimaalauksia ja mosaiikkia varten . Pahvin luominen viimeistelee taiteilijan seinämaalauksen (harvemmin kuvan) valmistelutyön. [1] Venäjällä maalauksia tehtiin pahville Iisakin katedraalissa (ei säilynyt). Joskus jotkut taiteilijat ovat luoneet pahvit ja toiset maalaukset niihin. Niinpä Peter Josef Cornelius antoi osan pahvista melkein kokonaan opiskelijoidensa käyttöön.

Muistiinpanot

  1. F. S. Kapitsa. Maailman kulttuurin historia. - Kustantaja AST, 2010. - 730 s. - ISBN 978-5-17-064681-4 .