| Anna Anatoljevna Komarova | |
|---|---|
| Kuva Anna Komarova | |
| Syntymäaika | 14. kesäkuuta 1962 (60-vuotiaana) |
| Maa | |
| Työpaikka | |
Anna Anatoljevna Komarova (s . 14. kesäkuuta 1962 - 10. lokakuuta 2022 [1] ) on venäläinen kielitieteilijä , viittomakielen tulkki, kuurojen viittomakielen asiantuntija, Galina Lazarevna Zaitsevan kuurojen ja viittomakielen koulutuskeskuksen johtaja [2] . Professori _ _ _ _ _ _Kuurojen koulutuksen maailmanliitto.
Vuonna 1978 hän valmistui koulusta numero 80 opettaen useita aineita englanniksi. Vuosina 1979-1984 hän opiskeli Moskovan valtion vieraiden kielten instituutissa. M. Torez, sai erikoisuuden "englannin opettaja". [3]
Opiskellessaan instituutissa hän työskenteli VNIITEssä (tekninen johtaja) ja teki yhteistyötä Nauka-kustantamon kanssa.
Vuosina 1985-88. kehitti ohjelman ja työskenteli englannin opettajana MIIT:n tutkijakoulun intensiivikursseilla. Vuosina 1988-91 ja vuosina 1995-96 hän työskenteli osa-aikaisena presidentin assistenttina kansainvälisessä työssä sekä venäjän viittoma- ja englannin kielten kääntäjänä All-Russian Society of the Deaf -yhdistyksessä . Vuosina 1991-92. Harjoittelu kuurojen lasten kuninkaallisessa koulussa Exeterissä (Iso-Britannia). Vuosina 1990-92. ja 1994-95. osallistui tutkimusyhteistyöprojekteihin Bristolin yliopiston kuuroudentutkimuskeskuksessa Isossa- Britanniassa . Vuosina 1992–2009 hän työskenteli englannin opettajana ja ohjelmakoordinaattorina Moskovan kaksikielisessä kuurojen lasten gymnasiumissa. Vuodesta 1998 - Kuurojen ja viittomakielen koulutuskeskuksen johtaja, vuosina 1998-2005 hän työskenteli osa-aikaisesti Pedagogical Collegessa nro 4 Moskovassa, 1998-2009 vanhempana lehtorina Moskovan kaupungin pedagogisessa yliopistossa , 1999. - 2008 Kaukasuksen ja Keski-Aasian alueen kuurojen maiden yhteiskuntien avustusohjelman koordinaattorina.
Vuodesta 1989 lähtien hän on toistuvasti osallistunut Kuurojen maailmanliiton (WFD) kokouksiin, WFD :n kongresseihin ( Japani , Itävalta , Australia , Kanada , Espanja ), kuurojen koulutuskongresseihin (USA, Israel), kuurojen kaksikielisen koulutuksen kongressit ( Ruotsi , Venäjä , Hollanti , Liettua ). Toistuvasti osallistunut ja järjestänyt kansainvälisiä seminaareja, konferensseja, kursseja ja pyöreän pöydän keskusteluja kuurojen kasvatuksen ongelmista, kuurojen viittomakielestä, kuurojen historiasta. [neljä]
Näistä aiheista on julkaistu yli 50 artikkelia. Hän teki vapaaehtoistyönä yhteistyötä Moskovan kaupungin kuurojen seuran ja All-Venäjän kuurojen seuran kanssa .
Vuodesta 2005 - Maailman viittomakielen tulkkien yhdistyksen hallituksen jäsen, vuodesta 2009 - Venäjän federaation viittomakielen tulkkien liiton hallituksen jäsen [5] .
22. syyskuuta 2018 All-venäläinen kuurojen yhdistys arvioi Anna Anatoljevnan toiminnan , joka myönsi hänelle "Vuoden henkilö 2018" -tittelin. [6]
Komarova A.A. on sitä mieltä, että venäjän viittomakieli on itsenäinen rikas ja omaperäinen kieli, jolla on oma sanastonsa ja kielioppinsa, joita ei pidä sekoittaa calque-viittomapuheeseen (viittomakielinen käännös). Hän väittää, että venäjän viittomakieli on erittäin rikas ja ilmeikäs, ja sitä voidaan puhua mistä tahansa aiheesta "rakkaudesta ydinfysiikkaan" [7] . Vaatii, että viittomakieli on välttämätön kuuroille ja kuulovammaisille lapsille ensimmäiseksi kieleksi menestyksekkään kehityksen kannalta varhaisessa vaiheessa, joten paras tapa opettaa kuuroille lapsille on kaksikielisyys.
Yksi kuurojen onnistuneen koulutuksen ongelmista on oman viittomakielen tuntemuksen puute. sosiologisen tutkimuksen tuloksena hän havaitsi, että kuurot ja kuulovammat itse sekoittavat usein käsitteet "venäläinen viittomakieli" ja "viittomapuheen jäljitys", kantavat usein stereotypioita viittomakielen alemmuudesta, jonka he saavat kuuloyhteisö [8] .
Komarova A. A. vaati termin "viittomakielen tulkki" (käännettynä "kuuroksi tulkiksi") virheellisyyttä ja oikeamman termin "viittomakielen tulkki" käyttöönottoa [9] .
Tällä hetkellä säädöksissä käytetään oikeaa termiä (katso esimerkiksi Venäjän federaation hallituksen asetus 25.9.2007 N 608 "Vammaisille tarkoitettujen venäjän viittomakielen tulkkauspalvelujen menettelystä")
Komarova A. A. tukee kuurojen yhteisöä siinä mielessä, että kuurot (identiteettinä, tässä tapauksessa kirjoitetaan isolla alkukirjaimella) ovat sosiokulttuurinen vähemmistö, joka on erotettu muusta yhteiskunnasta pääasiassa kommunikaatioesteellä. Loppujen lopuksi, vaikka kuuro puhuisi hyvin, hänen on vastattava kirjallisesti tai viittomakielellä saadakseen palautetta keskustelukumppanilta. Siksi kuurojen on mukavampaa olla yhdessä, omassa maailmassaan, jossa on helppo ymmärtää toisiaan [10] .
Nostaa tieteellisissä konferensseissa ja tiedotusvälineissä esiin kysymyksen viittomakielen tulkkien tilanteesta Venäjällä. Kääntäjiä ei selvästikään ole tarpeeksi. Venäjällä on noin 1 000 SL-kääntäjää, ja alan asiantuntijoiden tarve on yli 6 500 henkilöä. [yksitoista]
Vuodesta 2009 lähtien hän on vastannut Moskovan valtion pedagogisessa yliopistossa viittomakielen tulkkien koulutusohjelmasta. Vuodesta 2012 lähtien hän on kouluttanut viittomakielen tulkkeja, joilla on korkeampi kielitieteellinen koulutus Moskovan valtion kielitieteellisessä yliopistossa . Tämä on ensimmäinen paikka korkeakoulutuksen saaneiden kääntäjien kouluttamiseen maassa.
Useiden kymmenien julkaisujen kirjoittaja kuurojen elämästä ja kulttuurista, kääntämisestä ja viittomakielestä.