Thaimaan perustuslakiäänestys 2016 | ||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Hyväksytkö vai hylkäätkö perustuslakiluonnoksen?
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
Thaimaan perustuslakiäänestys pidettiin 7. elokuuta 2016 [1] .
Kenraali Prayuth Chan-Ochain sotilasvallankaappauksen seurauksena maan vuoden 2007 perustuslaki keskeytettiin, minkä myös armeija otti käyttöön. Vuodesta 2014 lähtien Thaimaata on hallinnut armeijan asettama väliaikainen hallitus. Vuoden 2014 väliaikainen perustuslaki antoi pääministerille, josta tuli vallankaappausjohtaja kenraali Chan-o-cha, hätävaltuudet kansalliseen turvallisuuteen ja kansalliseen sovintoprosessiin vaikuttavissa asioissa. Prayut Chan-o-cha on myös puheenjohtaja kansallisessa rauhan ja järjestyksen neuvostossa (NCOP), väliaikaisessa korkeimman vallan elimessä, joka koostuu pääasiassa armeijasta ja jolla on lainsäädäntötehtäviä. Maassa syntyi kahdessa vuodessa kaksi luonnosta uudeksi pysyväksi perustuslaki. Ensimmäinen epäonnistui äänestyksessä kansallisessa uudistusneuvostossa, elimessä, jonka tehtävänä oli kehittää joukko poliittisia ja hallinnollisia uudistuksia NCMP:n puolesta, minkä jälkeen uudistusneuvosto hajotettiin. Toinen hanke, josta kansanäänestys järjestetään, on perustuslakivaliokunta, jonka myös NCMP on nimittänyt. [2]
Kansanäänestyksessä hyväksyttäväksi ehdotettu perustuslakiluonnos heijastelee vuoden 2014 vallankaappauksen järjestäjien ideologiaa: poliittisten konfliktien, yhteenottojen ja levottomuuksien toistumisen estämistä ja asteittain "paremman demokratian" rakentamista, jossa populististen iskulauseiden vaikutus todelliseen lopputulokseen vaalien ja hallituksen toiminta on vähäistä. Hankkeessa luodaan ihanteelliset olosuhteet pienten poliittisten puolueiden toiminnalle ja monipuolueisten koalitiohallitusten syntymiselle sekä rajoitetaan suurten massapuolueiden toimintaa ja niiden vaikutusta maan poliittisiin prosesseihin.
"Täydellisempään demokratiaan" tähtäävän "siirtymäkauden" viiden ensimmäisen vuoden ajan perustuslaissa määrätään täysin nimitetystä senaatista, parlamentin ylähuoneesta, jossa monet tärkeimmistä asioista päätetään parlamentissa yhteisellä äänestyksellä. molemmista jaostoista - vaaleilla valitusta edustajainhuoneesta ja nimitetystä senaatista.
Hanke mahdollistaa myös "ulkopuolisen", eli sellaisen, joka ei osallistunut vaaleihin ehdokkaana eikä ole kansanedustaja, asettua pääministeriksi. Perustuslakiluonnoksen mukainen pääministerin valinta, kuten aikaisemmissakin peruslaeissa, järjestetään parlamentaarisessa äänestyksessä. NSMP lisäsi kansanäänestyksen pääkysymykseen - perustuslakiluonnoksen kysymykseen - vielä yhden asian: kannatuksen ajatukselle, että ensimmäisen viiden vuoden aikana pääministeriä ei valita parlamentin alahuone, vaan yhteinen vaali. molempien kamareiden äänet. [2]
7.8.2016 61,35 % äänestäjistä äänesti uuden perustuslain hyväksymisen puolesta, 38,65 % oli vastaan. 58,07 % äänestäjistä äänesti edustajainhuoneen ja senaatin yhteisen kuningaskunnan pääministerin nimittämisen puolesta, 41,93 % äänesti vastaan. Kokonaisäänestysprosentti oli vain 59,40 % [3] .
Thaimaan vaalit ja kansanäänestykset | |
---|---|
Eduskuntavaalit | |
Senaatin vaalit |
|
kunnallisvaalit |
|
kansanäänestykset |
|