Thaimaan perustuslakiäänestys (2016)

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 26.5.2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 3 muokkausta .
Thaimaan perustuslakiäänestys 2016
Hyväksytkö vai hylkäätkö perustuslakiluonnoksen?
tuloksia
Mahdollinen vastaus ääniä Jaa
Joo 16 820 402 61,35 %
Ei 10 598 037 38,65 %
Voimassa olevat äänet 27 418 439 92,19 %
Virheelliset äänet 2 322 238 7,81 %
Äänet yhteensä 29 740 677 100 %
Osoittautua 59,4 %
valitsijakunta 50 071 589
Tulokset maakunnittain
     Per     Vastaan

Thaimaan perustuslakiäänestys pidettiin 7. elokuuta 2016 [1] .

Tausta

Kenraali Prayuth Chan-Ochain sotilasvallankaappauksen seurauksena maan vuoden 2007 perustuslaki keskeytettiin, minkä myös armeija otti käyttöön. Vuodesta 2014 lähtien Thaimaata on hallinnut armeijan asettama väliaikainen hallitus. Vuoden 2014 väliaikainen perustuslaki antoi pääministerille, josta tuli vallankaappausjohtaja kenraali Chan-o-cha, hätävaltuudet kansalliseen turvallisuuteen ja kansalliseen sovintoprosessiin vaikuttavissa asioissa. Prayut Chan-o-cha on myös puheenjohtaja kansallisessa rauhan ja järjestyksen neuvostossa (NCOP), väliaikaisessa korkeimman vallan elimessä, joka koostuu pääasiassa armeijasta ja jolla on lainsäädäntötehtäviä. Maassa syntyi kahdessa vuodessa kaksi luonnosta uudeksi pysyväksi perustuslaki. Ensimmäinen epäonnistui äänestyksessä kansallisessa uudistusneuvostossa, elimessä, jonka tehtävänä oli kehittää joukko poliittisia ja hallinnollisia uudistuksia NCMP:n puolesta, minkä jälkeen uudistusneuvosto hajotettiin. Toinen hanke, josta kansanäänestys järjestetään, on perustuslakivaliokunta, jonka myös NCMP on nimittänyt. [2]

Perustuslain ominaisuudet

Kansanäänestyksessä hyväksyttäväksi ehdotettu perustuslakiluonnos heijastelee vuoden 2014 vallankaappauksen järjestäjien ideologiaa: poliittisten konfliktien, yhteenottojen ja levottomuuksien toistumisen estämistä ja asteittain "paremman demokratian" rakentamista, jossa populististen iskulauseiden vaikutus todelliseen lopputulokseen vaalien ja hallituksen toiminta on vähäistä. Hankkeessa luodaan ihanteelliset olosuhteet pienten poliittisten puolueiden toiminnalle ja monipuolueisten koalitiohallitusten syntymiselle sekä rajoitetaan suurten massapuolueiden toimintaa ja niiden vaikutusta maan poliittisiin prosesseihin.

"Täydellisempään demokratiaan" tähtäävän "siirtymäkauden" viiden ensimmäisen vuoden ajan perustuslaissa määrätään täysin nimitetystä senaatista, parlamentin ylähuoneesta, jossa monet tärkeimmistä asioista päätetään parlamentissa yhteisellä äänestyksellä. molemmista jaostoista - vaaleilla valitusta edustajainhuoneesta ja nimitetystä senaatista.

Hanke mahdollistaa myös "ulkopuolisen", eli sellaisen, joka ei osallistunut vaaleihin ehdokkaana eikä ole kansanedustaja, asettua pääministeriksi. Perustuslakiluonnoksen mukainen pääministerin valinta, kuten aikaisemmissakin peruslaeissa, järjestetään parlamentaarisessa äänestyksessä. NSMP lisäsi kansanäänestyksen pääkysymykseen - perustuslakiluonnoksen kysymykseen - vielä yhden asian: kannatuksen ajatukselle, että ensimmäisen viiden vuoden aikana pääministeriä ei valita parlamentin alahuone, vaan yhteinen vaali. molempien kamareiden äänet. [2]

Kansanäänestyksen tulokset

7.8.2016 61,35 % äänestäjistä äänesti uuden perustuslain hyväksymisen puolesta, 38,65 % oli vastaan. 58,07 % äänestäjistä äänesti edustajainhuoneen ja senaatin yhteisen kuningaskunnan pääministerin nimittämisen puolesta, 41,93 % äänesti vastaan. Kokonaisäänestysprosentti oli vain 59,40 % [3] .

Muistiinpanot

  1. Thaimaan kansanäänestys: Miksi thaimaalaiset tukivat armeijan tukemaa perustuslakia . Haettu 17. tammikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 17. joulukuuta 2017.
  2. 1 2 Thaimaa järjestää kansanäänestyksen uudesta perustuslaista | RIA Novosti . Haettu 7. elokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 8. elokuuta 2016.
  3. Zheltov M. V. Thaimaa: uuden perustuslain kiireellinen tarve tai sotilasdiktatuurin vaatimaton viehätys . InterIzbirkom (31. elokuuta 2016). Käyttöpäivä: 1. syyskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 31. elokuuta 2016.

Linkit