Koptilainen käsikirjoitus | |
---|---|
Kirjeen tyyppi | konsonantti laulukirjoitus |
Kieli (kielet | kopti |
Tarina | |
Lähtöisin | hellenistinen Egypti |
luomispäivämäärä | 2. vuosisadalla [1] |
vanhin asiakirja | vanhimmat koptilaista kirjoitusta lähellä olevat tekstit ovat 3. vuosisadan jKr. Raamatun käännöksiä. e. . |
Alkuperä | Kreikan kirjoitus |
liittyvät | Vanha nubia , latina , kyrillinen |
Ominaisuudet | |
Kirjoituksen suunta | vasemmalta oikealle [d] [2] |
Merkkejä | 31 kirjainta + 1 merkki, jolla on vain numeroarvo |
Unicode-alue | U+03E2 - U+03EF |
ISO 15924 | Copt |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Koptilainen aakkoset - koptin kielen kirjoittamiseen käytetty aakkoset ovat olleet yleisiä 400-luvulta lähtien . Koptilainen aakkosto perustuu kreikkalaisiin aakkosiin , ja siihen on lisätty useita kirjaimia muinaisesta egyptiläisestä demoottisesta kirjaimesta edustamaan konsonantteja, joita ei löydy kreikasta .
Koptilainen kirjoitus oli yksi vanhan nubian kirjaimen lähteistä .
Unicode -standardi on tukenut koptilaisia aakkosia itsenäisenä aakkosena versiosta 4.1 ( 2005 ) lähtien [3] .
Koptien aakkosilla on pitkä historia, joka ulottuu Ptolemaioksen aikakaudelle , jolloin kreikkalaisia kirjaimia käytettiin ensimmäisen kerran demoottisten tekstien transkriptioon demoottisten sanojen oikean ääntämisen korjaamiseksi. Aikakautemme kahden ensimmäisen vuosisadan aikana useita maagisia tekstejä kirjoitettiin niin kutsutulla "vanhalla koptilaisella kirjoituksella", joka oli kreikkalaisia kirjaimia, joita käytettiin egyptinkielisten tekstien kirjoittamiseen; joukko kirjaimia on kuitenkin otettu demoticista, joista monia (mutta ei kaikkia) käytetään varsinaisessa koptissa. Kristinuskon leviämisen myötä Egyptiin III vuosisadan loppuun mennessä. e. tieto hieroglyfikirjoituksesta katosi, samoin kuin myöhemmin demoottinen kirjoittaminen, mikä vaikutti uuden, kristilliseen kirkkoon läheisemmin liittyvän käsikirjoituksen leviämiseen. 400-luvulla koptilainen aakkosto oli jo muotoutunut varsinkin Saidin murteen osalta (koptin kielen eri murteissa käytettyjen aakkosten välillä on useita eroja). Nykyään koptin kieltä käyttävät vain koptiortodoksisen kirkon kannattajat uskonnollisten tekstien tallentamiseen. Kaikki Nag Hammadin "gnostiset evankeliumit" on kirjoitettu koptin aakkosilla.
Koptilainen aakkoset oli ensimmäinen egyptiläinen kirjoitus, joka edusti vokaalia; näin ollen koptilaiset asiakirjat auttavat varhaisten tekstien oikeaa tulkintaa. Joissakin egyptiläisissä tavuissa sointuvat konsonantit suorittavat vokaalien tehtävää; koptilaisen kirjoituksen saidilaisessa variaatiossa sellaiset tavut kirjoitettiin vaakaviivalla yläreunassa. Eri kalligrafiakoulut käyttivät joitakin diakriittisiä merkkejä: heittomerkkiä erottamaan sanoja ja osoittamaan kliikkiä (determinatiiveja käytettiin egyptiläisessä logografisessa kirjaimessa tätä varten); toiset koulut käyttivät umlautia ⲓ :n ja ⲩ :n yläpuolella, kun ne olivat tavun alussa, joskus sirkumfleksia [4] .
Koptilainen aakkosto perustuu pääasiassa kreikkalaisiin aakkosiin , jotka auttoivat myös egyptiläisten tekstien tulkinnassa [5] . 24 kirjainta on kreikkalaista alkuperää, 6 tai 7 kirjainta otettiin demoottisesta kirjaimesta murteesta riippuen (6 Saidin murteella, 7 Bohairilla ja Akhmimilla) [4] . Koptilaiset aakkoset, toisin kuin kyrilliset ja latinalaiset aakkoset , jotka myös tulevat kreikkalaisesta kirjaimesta, säilyttivät suurelta osin kreikkalaisen kirjainten kirjoittamisen piirteet.
Iso kirjain (kuva) | Pienet kirjaimet (kuva) | iso kirjain | Pieni kirjain | Numeerinen arvo | Nimi | Kreikan vastine | Transkriptio (IPA) |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Ⲁ | ⲁ | yksi | alfa | α, α | a | ||
Ⲃ | ⲃ | 2 | beeta | Β, β | w | ||
Ⲅ | ⲅ | 3 | gamma | Γ, γ | k | ||
Ⲇ | ⲇ | neljä | dalda | ∆, δ | t | ||
Ⲉ | ⲉ | 5 | Hei | Ε, ε | i | ||
Ⲍ | ⲍ | 7 | zeta | z, z | z | ||
Ⲏ | ⲏ | kahdeksan | Tämä | Η, η | eː | ||
Ⲑ | ⲑ | 9 | theta | Θ, θ | tʰ | ||
Ⲓ | ⲓ | kymmenen | iota | i, ι | iː | ||
Ⲕ | ⲕ | kaksikymmentä | kappa | Κ, κ | k | ||
Ⲗ | ⲗ | kolmekymmentä | laula | Λ, λ | l | ||
Ⲙ | ⲙ | 40 | minä | M, μ | m | ||
Ⲛ | ⲛ | viisikymmentä | ei | Ν, ν | n | ||
Ⲝ | ⲝ | 60 | xi | Ξ, ξ | ks | ||
Ⲟ | ⲟ | 70 | OU | Ο, ο | u | ||
Ⲡ | ⲡ | 80 | pi | Π, π | s | ||
Ⲣ | ⲣ | 100 | ro | Ρ, ρ | r | ||
Ⲥ | ⲥ | 200 | semma | Σ, σ, ς | s | ||
Ⲧ | ⲧ | 300 | tau | Τ, τ | t | ||
Ⲩ | ⲩ | 400 | heh | Υ, υ | uː | ||
Ⲫ | ⲫ | 500 | fi | Φ, φ | pʰ | ||
Ⲭ | ⲭ | 600 | hei | X, χ | kʰ | ||
Ⲯ | ⲯ | 700 | psi | Ψ, ψ | ps | ||
Ⲱ | ⲱ | 800 | noin | Ω, ω | oː | ||
Ϣ | ϣ | shay | Ϸ, ϸ | ʃ | |||
Ϥ | ϥ | 90 | tiedosto | — | f | ||
Ϧ(Ⳉ) | ϧ(ⳉ) | hai | Ͱ, ͱ | x | |||
Ϩ | ϩ | hori | — | h | |||
Ϫ | ϫ | janja | — | dʒ | |||
Ϭ | ϭ | chima | Ϙ, ϙ (Ϟ, ϟ) | q | |||
Ϯ | ϯ | ti | — | ti |
Demoticilta tulevat kirjeet :
Hieroglyfi kirjoitus | Demoottinen kirje | Koptilainen käsikirjoitus | |||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Merkitys | Kuva | Merkitys | Kuva | Nimi | Kuva | ||
SA |
|
ʃ | shay | ||||
F |
|
f | tiedosto | ||||
|
x | hai | |||||
|
h | hori | |||||
|
dʒ | janja | |||||
K |
|
q | chima | ||||
TI |
|
ti | ti |
Koptilainen kirjoitus erottaa isot ja pienet kirjaimet. Toisin kuin nykyaikainen kreikkalainen kirjoitus, jossa isot ja pienet kirjaimet ovat usein eri muotoisia (esim. Ν ja ν), koptilaiset isot kirjaimet olivat vain suurennettuja pieniä kirjaimia. Ainoa poikkeus on kirjain "hai": iso kirjain Ϧ ja näytti ϧ:ltä.
Koptisilla kirjaimilla on eri nimet eri teksteissä. Vaihtelut kirjainten nimissä voivat olla minimaalisia (kirjain "fai" voidaan kutsua "fey") tai merkittävämpiä ("he" kutsutaan usein "epsilon" uudemmissa teksteissä).
Eri lähteet antavat koptilaisten kirjainten eri ääntämismuodot riippuen siitä, onko kyseessä vanha vai nykyaikainen ääntäminen. Saidin ja bohairin ääntämisessä on myös eroja (bohairin murre on koptin kielen ainoa "elävä" murre). 1800-luvun puolivälissä koptin kielen bohairin ääntäminen lähennettiin keinotekoisesti kreikan puheeseen. Juuri tätä hellenisoitunutta ääntämistä käytetään enimmäkseen nykyään, vaikka vanhan ääntämisen (اللفظ القديم) palauttamiseksi tapahtuu liikettä, joka heijastuu erityisesti arabiankielisten koptilainojen (sekä nimien ja paikannimien) ääntämisessä. (vertaa Shenoute ja Shenouda ").
Kirjainta "hai" ei käytetty Saidin murteessa, koska siitä puuttui vastaava foneemi /x/.
Kirjaimia ja käytettiin vain numeroiden kirjoittamiseen (niiden arvo oli 6 ja 900, vastaavasti).
Unicoden ensimmäisestä versiosta lähtien erityiset koptikirjaimet, joilla ei ole vastinetta kreikan kielellä, ovat olleet kreikan ja koptin kielen yhteisessä " Kreikka- ja koptikirjoitus " -lohkossa . Kreikan kirjaimia piti käyttää kopteihin. Versiosta 4.1 (maaliskuu 2005) lähtien Unicodessa on kuitenkin erillinen koptilainen lohko. Versio 7.0 lisäsi myös erillisen lohkon (U+102E0…102FF) koptilaisia numeroita varten.
Koptilainen kirjoitus Virallinen Unicode Consortiumin kooditaulukko ( PDF ) | ||||||||||||||||
0 | yksi | 2 | 3 | neljä | 5 | 6 | 7 | kahdeksan | 9 | A | B | C | D | E | F | |
U+2C8x | Ⲁ | ⲁ | Ⲃ | ⲃ | Ⲅ | ⲅ | Ⲇ | ⲇ | Ⲉ | ⲉ | Ⲋ | ⲋ | Ⲍ | ⲍ | Ⲏ | ⲏ |
U+2C9x | Ⲑ | ⲑ | Ⲓ | ⲓ | Ⲕ | ⲕ | Ⲗ | ⲗ | Ⲙ | ⲙ | Ⲛ | ⲛ | Ⲝ | ⲝ | Ⲟ | ⲟ |
U+2CAx | Ⲡ | ⲡ | Ⲣ | ⲣ | Ⲥ | ⲥ | Ⲧ | ⲧ | Ⲩ | ⲩ | Ⲫ | ⲫ | Ⲭ | ⲭ | Ⲯ | ⲯ |
U+2CBx | Ⲱ | ⲱ | Ⲳ | ⲳ | Ⲵ | ⲵ | Ⲷ | ⲷ | Ⲹ | ⲹ | Ⲻ | ⲻ | Ⲽ | ⲽ | Ⲿ | ⲿ |
U+2CCx | Ⳁ | ⳁ | Ⳃ | ⳃ | Ⳅ | ⳅ | Ⳇ | ⳇ | Ⳉ | ⳉ | Ⳋ | ⳋ | Ⳍ | ⳍ | Ⳏ | ⳏ |
U+2CDx | Ⳑ | ⳑ | Ⳓ | ⳓ | Ⳕ | ⳕ | Ⳗ | ⳗ | Ⳙ | ⳙ | Ⳛ | ⳛ | Ⳝ | ⳝ | Ⳟ | ⳟ |
U+2CEx | Ⳡ | ⳡ | Ⳣ | ⳣ | ⳤ | ⳥ | ⳦ | ⳧ | ⳨ | ⳩ | ⳪ | Ⳬ | ⳬ | Ⳮ | ⳮ | ⳯ |
U+2CFx | ⳰ | ⳱ | Ⳳ | ⳳ | ⳹ | ⳺ | ⳻ | ⳼ | ⳽ | ⳾ | ⳿ |
On olemassa useita fontteja, jotka tukevat koptilaisia aakkosia [6] , mukaan lukien sekä ilmainen (ilmainen) että oma Segoe-käyttöliittymä (symboli- ja historialliset versiot, jotka toimitetaan Windows 8.1:n ja 10:n kanssa).