Wilhelm Kress | |
---|---|
Syntymäaika | 29. heinäkuuta 1836 |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 24. helmikuuta 1913 (76-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Ammatti | insinööri , keksijä , lentäjä |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Wilhelm (Vasily Vasilyevich) Kress ( saksa: Wilhelm Kress ; 29. heinäkuuta 1836 , Pietari - 24. helmikuuta 1913 , Wien ) oli itävaltalainen insinööri, yksi ensimmäisistä lentäjistä ja lentokoneiden suunnittelijoista.
Kress saapui Wieniin vuonna 1873, missä hän kehitti ensimmäisen modernin riippuliittimen vuonna 1877. Tämä käsipurjelentokone oli aikansa suuri saavutus, sillä insinöörit yrittivät edelleen luoda lentävää "ilmaa raskaampaa konetta" - työ tehtiin edelleen ei-moottoroiduissa ajoneuvoissa.
Vuosisadan vaihteessa hän oli yksi niistä insinööreistä, jotka pyrkivät rakentamaan ilmaa raskaamman moottoriajoneuvon. Vuonna 1900 hän kehitti vivun ohjausjärjestelmän, mutta ei patentoinut kehitystään (myöhemmin, vuonna 1907, ranskalainen lentäjä Robert Esno-Pelterie sai patentin ). Kressin kone rakennettiin nousemaan vedestä ja sillä tehtiin ensimmäinen "onnistunut" nousuyritys (tätä lentoa ei ohjattu, kuten Wrightin veljekset vuonna 1903, vaan se teki enemmän tai vähemmän pitkiä "lentoja") vuonna 1901 Wienervaldzen tekojärvi lähellä Wieniä. Hallittu pidempi lento ei ollut mahdollista, koska moottori (valmistaja Daimler ) oli kaksi kertaa raskaampi kuin Kress tilasi ja sitä voitiin käyttää vain puolella nimellistehostaan. Yhdessä veden pinnasta nousuyrityksessä hänen koneensa ("tandem" -järjestelmän mukainen sammakkoeläin, jossa on yksi bensiinimoottori ja kolme siipeä eri korkeuksilla) romahti, lentoyritys epäonnistui [1] .
Wienervaldzen rannalle, lähellä hänen vuonna 1901 tapahtuneen onnettomuuden paikkaa, pystytettiin muistomerkki. Wilhelm Kressin kunniaksi Itävallassa vuonna 1922 laskettiin liikkeeseen neljä postimerkkiä 1200, 2400, 3000 ja 4800 kruunun arvoisilla.
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
---|---|---|---|---|
|