Kuksha

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 9. helmikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
kuksha
tieteellinen luokittelu
Verkkotunnus:eukaryootitKuningaskunta:EläimetAlavaltakunta:EumetatsoiEi sijoitusta:Kahdenvälisesti symmetrinenEi sijoitusta:DeuterostomesTyyppi:sointujaAlatyyppi:SelkärankaisetInfratyyppi:leuallinenSuperluokka:nelijalkaisetAarre:lapsivesiAarre:SauropsiditLuokka:LinnutAlaluokka:fantail linnutInfraluokka:Uusi suulakiAarre:NeoavesJoukkue:passeriformesAlajärjestys:laulu passerinesInfrasquad:CorvidaSuperperhe:CorvoideaPerhe:corvidaeSuku:KukshiNäytä:kuksha
Kansainvälinen tieteellinen nimi
Perisoreus infaustus ( Linnaeus , 1758 )
Alalaji
  • P. infaustus infaustus
  • P. infaustus maritimus
  • P. infaustus opicus
  • P. infaustus ostjakorum
  • P. infaustus rogosowi
  • P. infaustus ruthenus
  • P. infaustus sakhalinensis
  • P. infaustus sibericus
  • P. infaustus tkatchenkoi
  • P. infaustus varnak
  • P. infaustus yakutensis
alueella

     Ympäri vuoden

Kokoanut: "BirdLife International and Handbook of the Birds of the World (2016) 2016, IUCN 2020.1"
suojelun tila
Tila iucn3.1 LC ru.svgLeast Concern
IUCN 3.1 Least Concern :  22705775

Kuksha [1] ( lat.  Perisoreus infaustus ) on lintujen heimon corvidae (Corvidae) lintu.

Otsikko

Nimi kuksha tulee linnun huudosta, joka muistuttaa kuuroa "kuuk", josta se ilmeisesti sai nimensä; vrt. esimerkiksi käki - sanasta "käki", kotkapöllö saksaksi ( Uhu ) lähettämästä äänestä "uh-huh".

On olemassa versio, että nimi kukshi on lainattu suomen kielistä (vrt. karjalan - kuukše , suomi - kuukkeli , saamelaissuomi - kuouhsak , saamen norja - guvsag ), mutta lainaus olisi voinut tapahtua päinvastaiseen suuntaan - venäjästä Itämeren suomen kielet [2] .

Venäjän murteissa tälle linnulle on toinen nimi - ronzha . Sitä läheisiä sanoja löytyy balttialaisista kielistä (vrt. liettua rąšis  - 'kirjava pähkinänsärkijä, pähkinänsärkijä'; latvia - ruozis  - 'kirjava pähkinänsärkijä, pähkinänsärkijä, tikka') [3] . Todennäköisimmin tämä sana viittaa substraattisanastoon ja liittyy itämerensuomalaisten tai slaavilaisten heimojen muinaisten balttien osan assimilaatioon antiikin aikana [4] . Tieteellisen alan nimeä "ronzha" ei ole vahvistettu sen moniselitteisyyden vuoksi: venäläisissä murteissa ronzhaa kutsutaan ei vain kukshaksi, vaan myös jayksi , pähkinänsärkijäksi , zhelnaksi , vahasiipiksi , hiirihaikaksi ja muiksi metsälintuiksi. [5] Boris Pasternak romaanissa " Tohtori Zhivago " viittaa rullaan rongena :

Vasya, levittäen vaippaa, makasi lehdon reunalla. Kun aamunkoitto tuli näkyvämmäksi, suuri, raskassiipinen lintu lensi alas vuorelta, lensi lehdon ympäri tasaisena ympyränä ja istui kuusen laella lähellä Vasjan makasipaikkaa. Hän kohotti päänsä, katsoi sinisen rullan sinistä kurkkua ja siniharmaata rintakehää ja kuiskasi lumoutuneena ääneen: "Ronzha", hänen Ural-nimensä.

- Boris Pasternak . Tohtori Zhivago: Romaani. - M.: OLMA PRESS, 2005. - S. 203. ISBN 5-224-05224-6

Kukshaa on vaikea erottaa jaysta kaukaa, joten joillakin kielillä, esimerkiksi udmurtissa [6] ja komi-zyryanissa [7] , näillä linnuilla on sama nimi. On esimerkkejä muista kielistä, joissa kukshaa pidetään eräänlaisena jaynä (vaikka tieteellisesti tämä ei pidä paikkaansa). Joten englanniksi kuksha on siperian jay ("Siperian jay"), saksaksi se on Unglückshäher ("onnea tuova jay"), marissa se on kozhgupshulӧ ("kuusi jay").

Kirjallisuudesta löytyy vanha latinalainen nimi - Cractes infaustus . Aluksi Karl Linnaeus antoi cukshalle latinankielisen nimen Lanius infaustus , toisin sanoen hän sijoitti sen virheellisesti sirppien joukkoon .

Ulkonäkö

Se näyttää jayltä , vain hieman pienempi: rungon pituus on 26-30 cm, siipien kärkiväli - 40-46 cm, paino - 70-100 g. Väri on harmaanruskea, pään yläosa ja siivet tummat, häntä on punainen, pituussuuntainen hännän keskeltä tumma raita, punertava alapyrstö. Se voidaan erottaa jaysta hännän värin ja valkoisten pisteiden puuttumisen perusteella.

Huuto on kova "kzhee-kzhee" ja matala pilli "kuuk-kuuk". Kappale koostuu pillistä ja kuuroista äänistä. Se käyttäytyy hyvin hiljaa metsässä.

Jakelu

Se elää Euraasian taigametsissä Skandinaviasta Anadyrin , Sakhalinin ja Primorjen alkulähteille , pääasiassa kuusen- ja setri-lehtikuusen taigassa. Istuva lintu, levinneisyysalueen pohjoisosassa muuttaa talvella etelään.

Lifestyle

Pesinnän jälkeisenä aikana lintu on meluisa ja selvästi näkyvissä. Asuu pareittain ja parveissa. Lennon aikana se avaa häntänsä kuin tuuletin. Kaikkiruokainen. Ravinnon perustana ovat havupuiden siemenet, pähkinät, marjat, hyönteiset, pienjyrsijät, pienet linnut, munat ja raato. Talveksi linnut säilyvät puissa.

Jäljennös

Pesä on järjestetty havupuille [8] , 2-6 metrin korkeudelle, munii huhti-toukokuussa. Kytkimessä on 3-5 vihertävän harmaata munaa, joissa on tummia pilkkuja. Inkubointi kestää 16-17 päivää. Nuoret linnut lentävät ulos kesäkuussa - heinäkuun alussa. Pesimäaikana se on salaileva, joskus se ei lennä pesästä edes puun kaadon jälkeen.

Kulttuurissa

I. S. Turgenevin romaanissa " Isät ja pojat " yhden hahmon nimi - Avdotya Kukshina - viittaa kuksha-lintuun. Kirjoittaja vihjailee hahmonsa tyhjyyttä, ylimääräistä melua ja levottomuutta [1] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Boehme R.L. , Flint V.E. Viisikielinen eläinten nimien sanakirja. Linnut. latina, venäjä, englanti, saksa, ranska / toim. toim. akad. V. E. Sokolova . - M . : Venäjän kieli , RUSSO, 1994. - S. 471. - 2030 kappaletta.  - ISBN 5-200-00643-0 .
  2. ↑ Obonezhjen venäläiset murteet: alueetymologinen tutkimus itämeren suomalaista alkuperää olevasta sanastosta. Lue ilmaiseksi verkossa sähköisesti | Sivu 14 | Yksi ikkuna . window.edu.ru _ Haettu: 9. toukokuuta 2021.
  3. ↑ Lauchyute Yu.A. Baltismien sanakirja slaavilaisilla kielillä . - Leningrad, 1982. - S. 90.
  4. ↑ Ronja. Lento vuosisatojen läpi | Alkuperäinen Vyatka . rodnaya-vyatka.ru _ Haettu: 9. toukokuuta 2021.
  5. ↑ Venäjän kansanmurteiden sanakirja. Numero 35 / päätoimittaja: F.P. Sorokoletov. - Pietari. : "Tiede", 2001. - S. 176-177. – 360 s.
  6. ↑ %EA%F3%EA%F8%E0 venäjä-udmurti-kääntäjä verkossa Udmurti-venäläinen kääntäjä . udmurtinfo.ru _ Haettu: 9. toukokuuta 2021.
  7. ↑ Rakin A.N. Lyhyt komi-venäläinen venäjä-komi zoonyyminen sanakirja. . - Syktyvkar: Komi-kirjakustantaja, 1993. - S. 44.
  8. ↑ A. Sorokin. Tverin alueen punainen kirja. - Tver: Veche Tver, 2002. - 256 s. — ISBN 5-94636-002-7 .

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Taksonomia