Jääluokka on yksi aluksen parametreista , joka osoittaa sen kyvyn olla merellä jääolosuhteiden vakavuudesta riippuen. Eri mailla on omat merenkulun luokituslaitokset, joissa on erilaiset jääluokkajärjestelmät, mutta kaikkialla ne osoittavat, että alukset noudattavat tiettyjä oman maansa tietyssä luokituslaitoksessa hyväksyttyjä suunnitteluparametreja.
1970-luvulla jäävahvisteiset alukset jaettiin Neuvostoliitossa seuraaviin luokkiin (samanlainen jako oli olemassa vuoteen 1999) [1] [2] :
L4 - Itsenäinen jaksollinen navigointi Nearktisten merien pienessä rikkoutuneessa jäässä L3 - Itsenäinen navigointi ei-arktisten merien pienessä rikkoutuneessa jäässä C2 - Itsenäinen navigointi ei-arktisten merien pienessä rikkoutuneessa jäässä L1 - Itsenäinen navigointi harvinaisen murtuneella arktisella jäällä kesänavigaatiossa ja ympärivuotinen navigointi kevyissä jääolosuhteissa jäätyneillä ei-arktisilla merillä UL - Itsenäinen navigointi kevyissä jääolosuhteissa kesä-syksy-navigointi arktisella alueella ja ympäri vuoden jäätyvillä ei-arktisilla merillä ULA - Itsenäinen navigointi kesä-syksyn aikana kaikilla maailmanmeren alueillaVuodesta 1999 lähtien Russian Maritime Register of Shippingilla on yhdeksän jääluokkaa; suluissa on vuosina 1999–2007 voimassa olleiden luokkien nimet [3] [4] [5] :
Ice1 (LU1) - Itsenäinen episodinen navigointi Nearktisten merten pienessä harvinaisessa jäässä ja jäänmurtajan takana olevan kanavan kiinteässä jäässä, jonka jäänpaksuus on enintään 0,4 m. Ice2 (LU2) - Itsenäinen navigointi ei-arktisten merien pienissä rikkoutuneissa jäässä ja kiinteässä jäässä jäänmurtajan takana, jonka jäänpaksuus on enintään 0,55 m. Ice3 (LU3) - Itsenäinen navigointi ei-arktisten merien pienissä rikkoutuneissa jäässä ja kiinteässä jäässä jäänmurtajan takana, jonka jäänpaksuus on enintään 0,7 m. Arc4 (LU4) - Itsenäinen navigointi harvinaisella ensimmäisen vuoden arktisella jäällä, jonka paksuus on jopa 0,6 m talvi-kevätnavigaatiossa ja jopa 0,8 m kesä-syksyllä. Navigointia jäänmurtajan takana olevassa kanavassa ensimmäisen vuoden arktisessa jäässä, jonka paksuus on talvi-keväällä 0,7 m ja kesä-syksyllä 1,0 m. Arc5 (LU5) - Itsenäinen navigointi harvinaisella ensimmäisen vuoden arktisella jäällä, jonka paksuus on jopa 0,8 m talvi-kevät navigoinnissa ja jopa 1,0 m kesä-syksyllä. Navigointi jäänmurtajan takana olevassa väylässä ensimmäisen vuoden arktisessa jäässä, jonka paksuus on talvi-keväällä 0,9 m ja kesä-syksyllä 1,2 m. Arc6 (LU6) - Itsenäinen navigointi harvinaisella ensimmäisen vuoden arktisella jäällä, jonka paksuus on jopa 1,1 m talvi-kevät navigoinnissa ja jopa 1,3 m kesä-syksyllä. Navigointia jäänmurtajan takana olevassa kanavassa ensimmäisen vuoden arktisessa jäässä, jonka paksuus on talvi-keväällä 1,2 m ja kesä-syksyllä 1,7 m. Arc7 (LU7) - Itsenäinen navigointi tiiviissä yksivuotisessa arktisessa jäässä, jonka paksuus on jopa 1,4 m talvi-kevät navigoinnissa ja jopa 1,7 m kesällä-syksyllä, jolloin jääesteitä ajoittain ylitetään ratsioilla. Navigointia jäänmurtajan takana olevassa kanavassa ensimmäisen vuoden arktisessa jäässä, jonka paksuus on talvi-keväällä 2,0 m ja kesä-syksyllä 3,2 m. Arc8 (LU8) - Itsenäinen navigointi tiiviissä vuoden ja kahden vuoden arktisessa jäässä, jonka paksuus on jopa 2,1 m talvi-kevätnavigaatiossa ja jopa 3,1 m kesä-syksyllä. Jäähyppääjien voittaminen työhyppyillä. Navigointi jäänmurtajan takana olevalla väylällä talvi-keväällä jopa 3,4 m paksuisessa arktisessa kaksivuotisjäässä ja rajoituksetta monivuotisessa jäässä kesä-syksyssä. Arc9 (LU9) - Itsenäinen navigointi tiiviissä monivuotisessa arktisessa jäässä, jonka paksuus on jopa 3,5 m talvi-kevätnavigaatiossa ja jopa 4,0 m kesä-syksyllä. Yksivuotisen ja kaksivuotisen kiinteän jään osien jaksollinen voittaminen ratsioiden avulla.Vuodesta 1981 lähtien Neuvostoliiton rekisterissä jäänmurtajat on erotettu jäävahvisteilla varustettujen alusten luokituksesta erilliseen ryhmään [6] . Jäänmurtajaluokkien määritelmät 2020-luvulle ovat pysyneet käytännössä ennallaan, vain niiden nimi on muuttunut; suluissa on jäänmurtajan jääluokan alkuperäinen nimi ja murto-osan kautta vuosina 1999–2007 ollut versio [7] [5] :
Icebreaker6 (LL4 / LL6) - Jäänmurto ei-arktisilla merillä, joiden jään paksuus on enintään 1,5 m. Pystyy liikkumaan jatkuvasti kiinteässä jäässä, jonka paksuus on enintään 1,0 m. Icebreaker7 (LL3/LL7) - Jäänmurtooperaatioiden suorittaminen arktisilla merillä jään paksuudella enintään 2,0 m talvella-keväällä ja enintään 2,5 m kesä-syksy-merellä. Pystyy jatkuvasti liikkumaan kiinteässä jäässä, jonka paksuus on 1,5 m. Teho akseleilla on vähintään 11 MW . Icebreaker8 (LL2/LL8) - Jäänmurtooperaatioiden suorittaminen arktisilla merillä jään paksuudella 3,0 m talvella-keväällä ja ilman rajoituksia kesä-syksy navigoinnissa. Pystyy jatkuvasti liikkumaan 2,0 m paksuisessa kiinteässä jäässä. Akseleiden teho on vähintään 22 MW. Icebreaker9 (LL1/LL9) - Jäänmurtotoimintaa arktisilla merillä jään paksuudella 4,0 m talvella-keväällä ja ilman rajoituksia kesä-syksy -merennössä. Pystyy jatkuvasti liikkumaan 2,5 m paksuisessa kiinteässä jäässä.Akseleiden teho on vähintään 48 MW.Ruotsilla ja Suomella on yhteinen luokitusjärjestelmä: [8]
Elokuussa 2006 IACS ( International Association of Classification Societies ) julkaisi asiakirjan, jossa oli seuraavat napaluokkamääritelmät: [9]