Metsänhoito on valtion toimenpidejärjestelmä, jonka tavoitteena on varmistaa järkevä käyttö, tuottavuuden lisääminen, lisääntyminen, metsien suojelu ja suojelu sekä metsätalouden kulttuurin parantaminen. Metsän inventointi sisältää metsän kasvun ja alueen taloudellisten olosuhteiden selvityksen, metsänhoitohankkeiden kehittämisen, metsänhoitotoiminnan määrän perustelun ja puun mahdollisen käytön. Tällä hetkellä metsänhoitoa säätelee metsälaki .
Metsänhoito tieteenä on oppi metsätalouden järjestämisestä, metsien valtion inventoinnista ja metsätalouden pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman laatimisesta .
Ensimmäinen metsänhoitoon liittyvä asiakirja julkaistiin Pietari I :n alaisuudessa vuonna 1722. Tässä Waldmeisterin ohjeessa määrättiin metsien kartoittaminen ja kuvaaminen. Mutta ensimmäinen täysi kirjanpito metsistä tehtiin joissakin maakunnissa vasta 1800-luvun puolivälissä. Näiden töiden perusteella Valtion metsähallinto julkaisi vuonna 1845 ensimmäisen venäläisen "Ohjeet verotustöihin asianmukaiseen metsänhoitoon valituissa metsätaloissa". Sen laatija oli tuolloin tunnettu metsätalouden asiantuntija Fjodor Karlovitš Arnold . Vallankumousta edeltävänä aikana annettiin kaikkiaan 14 metsänhoitoohjetta. Näissä ohjeissa on sovellettu sekä Länsi-Euroopassa (ensisijaisesti Saksassa ) ehdotettuja määräyksiä ja periaatteita että Venäjän metsätalouden erityispiirteet huomioiden kehitettyjä alkuperäisiä tekniikoita. Neuvostovallan ensimmäisinä vuosina metsänhoito perustui vallankumousta edeltäneen ajan metodologiseen perustaan. Mutta jo vuonna 1926 annettiin professori M. M. Orlovin kokoama ensimmäinen Neuvostoliiton metsänhoito-ohje, jossa otettiin huomioon metsätalouden uudet taloudelliset ja poliittiset perustat. Lisäksi kehitettiin useita metsänhoitoohjeita (1937, 1938, 1941 ja 1946), jotka paransivat metsänhoidon menetelmiä ja metsätalouden organisoinnin periaatteita. Ilmakuvauksesta on 1950-luvulta lähtien tullut metsäinventoinnin tekninen perusta osien ääriviivojen määrittämisessä sekä suunnittelu- ja kartografisten materiaalien kokoamisessa. 1960-luvun alusta lähtien visuaalisen mittauksen ohella metsän valikoiva-mittaus ja laskennallinen arvostaminen otettiin laajalti käyttöön, ja metsänhoitotiedon käsittelyyn on tulossa myös laskentanäppäimistö ja laskenta-rei'ityskoneet. 70-luvun alusta lähtien näiden tietojen käsittely on suoritettu kokonaan tietokoneella.