Manetin

Kaupunki
Manetin
Tšekki ManEtin
Lippu Vaakuna
49°59′33″ pohjoista leveyttä sh. 13°14′02″ tuumaa e.
Maa
reuna Pilsensky
Alue Pilsen-pohjoinen
päällikkö Joseph Gilbertin äiti
Historia ja maantiede
Ensimmäinen maininta 1169 [1]
Neliö
  • 84,640105 km² [2]
Keskikorkeus 413 m
Aikavyöhyke UTC+1:00
Väestö
Väestö
Digitaaliset tunnukset
Postinumero 331 62
auton koodi PS
manetin.cz
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Manetin ( tšekki Manětín , saksa  Manetin ) on kaupunki Tšekin tasavallan keskiosan länsiosassa Plzenin alueen pohjoisosassa .

Historia

Manetin, paikka matkalla Prahasta Chebiin, mainittiin kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1169, kun Böömin kuningas Vladislav I siirsi paikallisen sotilasalueen Pyhän Johanneksen ritarikunnan ritarikunnan haltuun . Vuonna 1235 johnniitit saivat kuninkaalta oikeuden myöntää Manetinille oikeus perustaa oma hovi ja rakentaa kaupungin muureja. Tänä aikana nykyisen linnan länsiosan alueelle rakennettiin linnoitus ja luostari.

Vuonna 1420 Luxemburgin kuningas Zikmund antoi Manetin Panaten pantiksi Schvamberkin Pan Bohuslav VI:lle (k. 1425), joka vuoden 1422 jälkeen siirtyi hussilaisten puolelle . Hänen jälkeensä Manetinian panoraaman vastaanotti hänen veljensä Hynek Krushina Schvamberkista , jonka alaisuudessa hänen burgrave hallitsi Manetinin linnoitusta . Koko tämän ajan laillisesti Manetin kuului Tšekin Pyhän Johanneksen ritarikunnan maakuntaan ja oli Manetin Komturstvon ( komento) keskus, joka oli Schvamberkin pannujen hallussa vain pantinhaltijan oikeudella . Vuonna 1483 Shvamberkista kotoisin oleva Jan, Shvamberkin Pyhän Johanneksen ritarikunnan prinsori, myi autioituneen Manetin Komturstvon linnaineen ja kaikki kiinteistöt Shvamberkin Bohuslav VII:lle perintöomaisuudeksi 9 024 kopeikalla Tšekin groszya .

Maantiede

Se sijaitsee Manetinsky-joen laaksossa, 29 km luoteeseen alueen hallinnollisesta keskustasta, Plzenin kaupungista , 413 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella.

Väestö

vuosi väestö
1869 3624 [neljä]
1880 3701 [neljä]
1890 3672 [neljä]
1900 3424 [neljä]
1910 3341 [neljä]
1921 3289 [neljä]
1930 3104 [neljä]
vuosi väestö
1950 1753 [neljä]
1961 1767 [neljä]
1970 1542 [neljä]
1980 1476 [neljä]
1991 1350 [neljä]
2001 1245 [neljä]
2014 1165 [5]
vuosi väestö
2016 1141 [6]
2017 1133 [7]
2018 1125 [kahdeksan]
2019 1142 [9]
2020 1151 [kymmenen]
2021 1151 [yksitoista]
2022 1128 [3]

Galleria

Muistiinpanot

  1. Historický lexikon obcí České republiky 1869–2005  (Tšekki) : 1. díl / toim. J. Růžková , J. Škrabal - ČSÚ , 2006. - 759 s. — ISBN 978-80-250-1310-6
  2. Tšekin tilastotoimisto Malý lexikon obcí České republiky - 2017 - Tšekin tilastotoimisto , 2017.
  3. 1 2 Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1. 1. 2022  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2022.
  4. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Historický lexikon obcí České republiky – 1869–2011  (Tšekki) – ČSÚ , 2015.
  5. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2014  (Tšekki) - Praha : 2014.
  6. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2016  (Tšekki) - Praha : 2016.
  7. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2017  (Tšekki) - Praha : 2017. - ISBN 978-80-250-2770-7
  8. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2018  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2018. - ISBN 978-80-250-2843-8
  9. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2019  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2019. - ISBN 978-80-250-2914-5
  10. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2020  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2020.
  11. Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2021  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2021.

Linkit